Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 2,326)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Hienoa A J.   siitä mie pidin kun kirjoitit  pitkästä odottelusta  johon saattaa kupsahtaa kesken  tuloa.  Se  oli just’ oikeaa etua mitä etua nopeus/ ennakointi tuo.    En jaksa kaikkia monimutkaisia laskemia selvitellä, olen yksikertainen ja pitää olla asiat yhessä virkkeessä.  Sekoittelemalla isoisän istutukset ja vävyn tulevat hakkuut  yhtälö on miulle mahoton.

    En vertaile aitoa  eri-ikäispuustoa  paljaaksihakkuisiin.   Paljaaksihakkuun seuranta kiinnostaa esim  lepikosta starti niin kuin  Timppa aloituksessa kertoo  on laskuille mainio pohja ja maa on ravitseva.   Siitä luotu tulo on aitoa  kertakasvatusta.

    A.Jalkanen

    Esimerkissäni (24.7.) oletin että jaksollinen ja jatkuvapeitteinen metsä kasvoivat molemmat 10 m3 vuodessa hehtaarilla. Tukkiprosentti oli myös molemmissa esimerkeissä sattumoisin sama, 70 % hakkuumäärästä. Jatkuva metsä tuotti siis jatkuvalla syötöllä 7 m3 tukkia ja 3 m3 kuitua vuodessa per hehtaari. Ei aivan realismia.

    Visakallo

    ”Sekoittelemalla isoisän istutukset ja vävyn tulevat hakkuut  yhtälö on miulle mahoton.”

    Silloin kun alkaa Perko tuntua tuolta, niin sinun on parasta ottaa iltalääkkeet ja naukku siitä vävyn tuomasta konjakkipullosta.

    suorittava porras

    Kyllähän se yhtälö mahdottomaksi muuttuu ,kun Perkon ja hänen perikuntansa metsässä kehitys taimesta myytäväksi puuksi kestää 120 vuotta ,mutta Visa perikuntineen onnistuu kasvattamaan samassa ajassa kaksi. Ei se taimen alkutaival Perkon maisemissa mikään helppo ole ,kun jk:ssa taimi juroo alle 1,5metrin pituuteen 30-40 vuotta ja loppukehityskin muuttuu jarrutteluksi ,kun puun biologinen ikä nousee liikaa ellei laho tai kirjanpainaja ehdi tuhota koko komeutta jo ennen 120 vuoden ikää.

    Perko

    En halua kiistellä , mutta  kun on noita mitattuja puita jotka kasvaa näillä rinteillä 50 l / vuosi . Jotenkin on tullut  oletus reilusta 10 motin ha kasvusta.  Olen myynyt nekin   ja odottelen taas seuraavia.  Täällä oli länkkäri-suomalainen m ins,  häntä eivät uskoneet kotipuolessa näistä puidenkasvuista, itse kertoi.   Pahinta on  jos  puolimatkassa on jo poltettu koko  matkan kirassit  seuraa katastrofi. Metsätappioita ei tule tuskin koskaan tappiontutkijat ihmettelemään !

    Perko

    Surittava haluaa haastaa riitaa.     Täällä käsitellään  kerta projektina  avohakkuuta. Kerroppas miten saat  sen  30 vuoden  selvitettyä jotta on  puolet tai enemmän koko 60 vuoden myynnistä rahaa tilillä ?

    A.Jalkanen

    Esimerkissäni: vuoteen 40 mennessä hakkuutulot olivat vasta 8000 euroa ja päätehakkuutulo vuonna 60 oli 24000 euroa ts. ennen päätehakkuuta tulokertymä oli neljännes kokonaissummasta (32000). Johtunee siitä että loppusuora eli viimeiset vuodet koostuvat voittopuolisesti tukkipuun kasvusta.

    Jovain

    Puukin laskentaesimerkistä. Voi olla, että ei ole kannatusta, jos metsän kasvatuksessa suositaan uusiutumattomia metsiä. Eiköhän uusiutumattomat metsät ole suosiolla jätettävä keinollisen uudistamisen piiriin. Tai jos umpimetsään perustetaan jk metsä (300/220/80). Nollatuottojen puolelle mennään ja metsän hävittämisestä. Kolmanneksen harsinta voisi olla metsän sietokyvyn rajoissa.

    Metät kunnossa!

    Perkolla on laskut kuten Harjavallan jeesellä. Nyt puhutaankin mitä rahaa tulee tilille…..

    Ilman muuta jk:lla saa jopa useamman kymmenen vuotta enemmän rahaa tilille. Mutta mitäs sitte kun on se jätemetsät jäljellä? Niin, sehän onkin perikunnan murhe…..paljon perittävää pinta-alaa, mutta ei puita…..

    Puuki

    Perkolle ei kelpaa selkeä laskuesimerkki todellisesta tilanteesta. Ei joko ymmärrä mitään tai ei halua ymmärtää.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 2,326)