Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 2,315)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Saa laittaa koron sillä kulma muuttuu vielä jyrkemmäksi, + (- sijoitus  + tuotto ) x %/t  .  En tarkistanut  kai se noin lasketaan.

    A.Jalkanen

    Normaalimetsävertailussa ei ymmärtääkseni tarvittu korkotekijää määritellä etukäteen. Tehdään molemmissa malleissa joka vuosi sama määrä hoitoja ja hakkuita ja vertaillaan saatua vuotuista kasvua ja tuottoa.

    Puuki

    Normaalimetsän tai minkä muun tahansa metsän tuotto/ha/vuosi -vertailu perustuu kassavirran laskentaan.   Kannattavuusvertailut pitkällä aikavälillä  on parempi tehdä ottamalla korkotekijä huomioon. Ne on esim. investointisuunnitelmia varten.

    NNA:ja laskemalla tai prolongaamalla saadaan selville tod.näköinen ero kannattavuusvertailussa . Prolongaaminen antaa NNA:a havainnollisemman kuvan tuloksesta koska siinä lasketaan  lyhyemmällä aikavälillä metsän hoidon tapojen eroa kannattavuudessa aloitushetkestä (yleensä päätehakkuu)  alkaen.

    Perko

    A0, T1, T2 noin 7 ha eli 28 %. Klassinen kehitysluokkatavoite noille kehitysluokille on 25 %

    Kopioin tänne Puustolan antamat tiedot.    Niistä voi päätellä, että noin 1/4  on  ollut pois arvokasvusta  20 vuotta ja toinen  1/4  kasvussa ja  valmistumassa myyntiin  ~40  vuotta.  Puolet pinta-alasta  ei ole tuottanut kassaan pitkään aikaan.   Laskuihin  on otettava  pinta-alat kokonaan  eikä korvauksella toisen  kohdan myynnillä tai se ei ole sitten  tuotto/ ha/t .    Puustolan  tasaikäinen on sitä lajinsa parasta  A- ryhmää.

     

    Puuki

    Vuosituotossa Pukkalan jk-metsä joka kasvaa 5,12 m3/ha/v tuottaa 15 vuodessa n. 77 m3/ha puuta korjattavaksi. Vuosituotto on 220 m3/ha josta 60% tukkia.    22 % sitä paremmin kasvava istutuskuusikko tuottaa kiertoaikana (60 v.) keskimäärin  287 m3/v/ha. Tukki% on suurin piirtein sama 60 %.

    Visakallo

    Eipä olisi meikäläisen metsätalous hääppöistä noilla Pukkalan jk-lukemilla, kun on tottunut aivan toisen tasoisiin kasvuihin.

    Reima Muristo

    Deja vu tapahtui jälleen, keskustelu kiertyi visvan risukon ympärille. Keskiarvo lienee n. 3 vastausta ja sitten se on hartolassa.

    Visakallo

    Reimalla taitaa olla huono päivä, kun koko ajan pännii.

    Kurki

    Reima taas riitelee.

    Metsuri motokuski

    Onhan nuo laskelmat vain suuntaa antavia. On paljon tekijöitä minkä vuoksi voi tavoiteltu tuotto  jäädä vajaaksi tai ei toteudu ollenkaan lasketulla tavalla. Mutta onhan noita lukuja varmaan hauska pyöritellä varsinkaan kun mitään verrokkimetsää ei voi suoraan siirtää omille kasvupaikoille.

Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 2,315)