Kerron tähän yhden aukon tuottomenetelmän.

Tammikuussa 2005 ostin Haapsalun läheltä Virosta pienen alle 10 ha metsäpalstan. Virossa toimiva suomalainen välittäjä kuljetti minut Tallinnasta notaarille Haapsaluun ja takaisin. Kevennyksenä: Ajoimme Haapsalussa jopa yksisuuntaista katua poliisiautoa vastaa!

Bruttona noin kolmessa tunnissa kerkeää jutella kaikenlaista. Ykkösenä jäi mieleen, että paluumatkalla kävimme katsomassa Laitse Lossin eli 1900-luvun alussa Keski-Eurooppalaisen linnan jäljitelmäksi rakennetun ”linnan” noin 40 km Tallinnasta. Kakkosena oli varmaankin se, että Seppo mainitsi kuin ohimennen, että hänestä tuntuu, että fiksuimmat kaverit ostavat täysin hakattua metsää 1000 kroonia hehtaari ja myyvät sitä 2000 kroonia hehtaari. Nämä olivat silloin aukkojen hinnat Virossa ja tuo voi olla hyvinkin myös osto- ja myyntikurssin ero. 1000 kroonia on noin 65 euroa.

Haapsalun ostopalstani oli voimakkaasti harvennettua männikköä, puustoa noin 500 kuutiota (hinta kyllä paljon yli em. aukkojen hinta). Puut myin pois muistaakseni 2014. Jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut säästää vuoteen 2022… Alueelle ei ole tehty mitään, mutta näillä alueilla leppä, haapa ja osin koivu tulee itsestään. Nyt viime keväänä minulle tarjottiin tästä täysin hakatusta metsämaasta noin 3000 euroa/ha. Ehkä siitä giljotiinilla voisi saada energiapuuta vähäsen.

Eli ne kaverit, jotka 2005 ostivat aukkoja sanotaan 100 euroa/ha saisivat nyt niistä jonkun 4000-5000 euroa/ha (siellä olisi 10-12 metristä haapaa, leppää, koivua). Kahdessakymmenessä vuodessa aukon tuotto olisi ollut noin 20 % vuodessa, kun vaan olisi malttanut olla myymättä.

Olosuhteet ovat tietysti Virossa toiset ja aika oli 20 vuotta sitten (siellä) hyvin erilainen.

Visakallon ja Timpan esittämät kasvutoteumat ovat kyllä erittäin mielenkiintoista luettavaa. Tällaisiahan ei löydy mistään muualta, jos ei itse ole toiminut alalla.

Yksi asia jäi häiritsemään, kun ketjua tavasin: Oletko Visakallo pystynyt noin 1985 ostamaan metsää kuutiohintaan 5 euroa/kuutio? Siis 4500 mk/ha ja 150 m3/ha.

TTL: Viimeiseen kysymykseen vastaan, että näin siinä pääsi käymään. Vuosi oli tarkkaan ottaen 1984. Lisäksi koko kauppa hoidettiin kauppakirjaan kirjatulla summalla pankin kautta, eli pöydän ali ei maksettu mitään. Silloin elettiin markka-aikaa. Nythän sen aikaiset hinnat tuntuvat jopa uskomattomilta. Niitä voisi hieman verrata jopa Viroon, josta on kokemusta kiinteistöpuolelta 1990-luvun alusta lähtien. Se rupla-ajan loppuhan oli siellä silloin kaikkein mielenkiintoisinta aikaa. Kruunun ennuste ei ollut silloin kovin hyvä, mutta sitähän ei loppujen lopuksi devalvoitu kertaakaan ennen euroon siirtymistä.

Perkolle totean, että lopeta jo höpötys, ja ala keskustella asiallisesti, niin kuin suurin osa palstalaisista tekee. Ei tuommoinen itsensä typeräksi tekeminen kenellekään eduksi ole.

Jk-metsä kasvaa keskimäärin vähemmän. Noin 20 % vähintään jää keskikasvussa/kiertoaika.  Johtuu ajoittaisesta vajaatuottoisuudesta suhteessa tasaikäiseen metsään sekä maanmuokkauksen ja jalostetun alkuperän tuomaan etuun tasaikäisessä metsässä.

Kun tein vuosia sitten vertailulaskelmia istutuskuusikon ja jk:n metsän tuotoista, käytin jk-metsän kasvussa , poistumissa ja tukkipuuosuuksissa Pukkalan esityksestä (netissä) saatuja lukemia.  Tasaikäisen metsän kasvut ym. tulokset sain taulukoista ja olemassa olevan metsän mittauksista.  Kasvuero/kiertoaika oli 22 %.

Lopputulos on tosiaan selkeä ; tasaikäisen metsän kasvatus peittoaa selvästi jk:n .  Jopa ilman päätehakkuussa tulevan hakkuutulon erotuksen laskemista mukaan vertailuun.  Vaikka oikeasti se hakkuutuloero tulee ottaa mukaan samalla korkokannalla laskien kuin muutkin tulot ja menot kiertoaikana.