› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,141 - 1,150 (kaikkiaan 2,310)
1 2 3 … 114 115 116 … 229 230 231

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 12.3.2024, 22:46

    Viivan pudotuskaan jk ssa ei  korjaa sitä,   aukosta  tuotto on  hidasta.  Jk  myy edelleen Ennakoidussa kasvussa ollutta puuta.   Omassa  jutussani vihreäviiva on  12  kohdalla.    Savikiekkoampuja osaa ottaa ennakon  eikä lisää sarjatulta ohimenneisiin.

    Timppa 12.3.2024, 23:14

    Siellä Lapinjärvellä Luken tutkimusmetsässä, jossa olosuhteet taimettumiselle olivat ideaalit jatkuvan kasvatuksen metsä kasvoi 4-5 m3/ha/v.

    Olen hakkauttanut aukoiksi entisiä harsintametsäkuvioita, joissa lähtötilanne n 60-70 vuotta sitten tehdyn harsinnan jälkeen  sitten on ollut 200 runkoa/ha.  Tämän jälkeen on syntynyt n 80 hakkuukelpoista kuusta/ha, joten mitään jatkuvaa poimintaa ei olisi voinut suorittaa järkevästi.  Keskikasvuksi tulee n 200 m3/ha eli 3 m3/ha/v.

    Kun väitetään vakavalla tavalla, että jatkuvalla kasvatuksella päästään tasolle 9 m3/ha/v, niin mielestäni valehdellaan tarkoituksellisesti.  Sellaista jatkuvan kasvatuksen metsää, jossa tuollaiset kasvuluvut olisi mitattu, Suomessa ei ole.

    Todellisuudessa jatkuvan kasvatuksen metsissä päästään siis yleensä tasolle 3-5 m3/ha/v.

    Makarov 12.3.2024, 23:17

    Vielä kun saadaan laskelmiin päivitettyä kuitupuun 30-40% hinnannousu niin aina vaan kannattavammaksi jaksollinen tulee. Jiikoossa kun ei tainnut paljon kuitua tulla. Metsätalousyrittäjänä omien kokeilujen kautta voin todeta että jiikoota voi kannattavasti käyttää vain pienimuotoisena hyvin valikoiduilla maapohjilla.

    A.Jalkanen 12.3.2024, 23:20

    Hyvää metsää on Perkolla, jos kasvaa jatkuvasti 12 mottia. Mittaa puut vaikka yhdeltä aarilta, ja kerro läpimitat ja pituudet ja sädekasvut ensi kesänä.

    Makarov 12.3.2024, 23:37

    Kuustahan tahtoo tulla joka maapohjalle kun vähän maa valoa saa mutta ei se paljon lämmitä kun maa on liian kuiva kuuselle. Alussa naurattaa kun kasvu näyttää hyvältä mutta kohta kasvu hyytyy. Omissa kokeiluissa joskus miettinyt typpilannoitusta mutta levittänyt ne sitten ns. Paremmille kohteille.

    Makarov 12.3.2024, 23:44

    Eikö se metsänviljelyn määritelmä ollu että metsänviljely on toimi, joka seuraa epäonnistunutta jatkuvan kasvatuksen yritystä.

    Perko 13.3.2024, 07:43

    Oliko Timppa Lapinjärvellä  30 vuotta sitten?   miksi ei ole oman metsäsi rahallinen tuotto nykyisin  edes sitä?  Höyryät  joutavaa jolla ei ole merkitystä kun ne  koealat  ja  tutkimus keskeytettiin.  Lapinjärven  tuotto oli  tuolloin brutto 225  euroina /ha/ vuosi.   ja  toimi jatkuvana.

    Timppa 13.3.2024, 09:27

    En ollut, mutta Luken, ent Metla, mittaajat olivat jo 1980-luvulla.  Tätä koealaa eikä tutkimusta ole keskeytetty.  Sen sijaan Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimus keskeyteiin, koska hänen koealalleen oli ilmestynyt taimia, jotka olivat aloittaneet kasvunsa muualla.  Eikä kuvio toiminut jatkuvana.

     

    Metsuri motokuski 13.3.2024, 13:30

    Lähdekkin näköjään tajusi sen välttämättömyyden että taimettuminen on syytä varmistaa istuttamalla.

    Ei ole todellakaan Lähde ainoa joka jk metsän nimissä istuttaa ja muokkaa pienaukot.

    Visakallo 13.3.2024, 14:16

    Jk:n perusongelma on taimettumisessa. Se ei kestä rehellistä tarkastelua pidemmällä aikavälillä. Jatkuva taimettuminen ei Suomessa onnistu, koska meillä on siihen soveltuvia puulajeja liian vähän. Miksi tämä perusasia halutaan sivuuttaa vuosikymmenestä toiseen?

Esillä 10 vastausta, 1,141 - 1,150 (kaikkiaan 2,310)
1 2 3 … 114 115 116 … 229 230 231