Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,131 - 1,140 (kaikkiaan 2,307)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Sitä Pukkalan käyrää katsoinkin, ja sitä tässä ihmettelen, mistä Perko on ottanut sen 40 vuotta?

    A.Jalkanen

    Perko on laskenut, että jiikoo-metsä tuottaa ensimmäiset 40 vuotta enemmän puuta (tai euroja) kuin jaksollinen metsä, Jaksollinen ei hänen mukaansa ehdi kiertoajan loppuaikana kiriä tuota tuotoseron aiheuttamaa tappiota kiinni. Pukkalan käyrästössä käyrät yhtenevät noin 20 vuoden kohdalla. Jos verrataan kahta metsikköä, tilanne voi näyttää talousmielessä jopa toivottomalta, mutta metsätilalla tilanne tasoittuu, kun lasketaan yhteen kaikkien metsäkuvioiden keskikasvu ja saadaan jatkuvaa myyntiä tehdyksi.

    Visakallo

    Perko on laskenut väärin. Juuri 20-40 vuoden iässähän puun kuutiokasvu ja arvokasvu ovat suurimmillaan.

    Perko

    ”Jos verrataan kahta metsikköä, tilanne voi näyttää talousmielessä jopa toivottomalta, mutta metsätilalla tilanne tasoittuu, kun lasketaan yhteen kaikkien metsäkuvioiden keskikasvu ja saadaan jatkuvaa myyntiä tehdyksi.”   —   Mutta se jälkeen jääneisyys summautuu  niillä kuvioiden pinta-alalla,  Eikä milloinkaan tavoita  koko pinta-alalla kasvavaa arvokasvulla tekevää tuottoa.  Tehtävä  on mahdoton, tuottavuuden nopeusero tekee sen.  Aukkojen hoidon välillä  näennäistä myyntiä  voi harrastaa, niistähän on esimerkkejä ja  osoittautuneet heikkotuottoisiksi.

    A.Jalkanen

    Kuitenkin Markku Remes esitteli normaalimetsän ja jatkuvapeitteisen metsän vertailun jossa jatkuva vaihtoehto hävisi. Normaalimetsässä tehtiin joka vuosi sama määrä hoitotöitä ja hakkuita. Kuinka tämä tulos on mahdollinen, jos jaksollinen tuottaa ainoastaan tappiota?

    Epäilen että jälkeen jääneisyys tapahtuu siellä jatkuvalla metsäpalstalla… jos uskomme että keskikasvu on 20 prosenttia parempi jaksollisilla kuvioilla niin isommalla pinta-alalla alkaa ero summautua. (Jommalla kummalla on tässä ajatusvirhe enkä ole satavarma kummallako.)

    Timppa

    Muistutan taas, että jaksollisessa kasvatetaan parhaita puita, parhaissa oloissa oikeilla paikoilla.  Tässä selitys.

    Perko

    Remes kertoi uskostaan ei ollut puita käytössä.  On  huono peruste  jos uskotaan!  Trump voitti edelliset vaalit.

    —-  600 000 metsänomistajaa  on huijattu  neuvonnalla  tekemään  tuotteita alle tuotantokustannusten valtiovallan suojeluksessa  ankarimmalla verolla.    Vastaavaa saa hakea  , ehkä jossain aasilainen hallinto  on vastaava.

    — Epäilen että 20 % jälkeen jääneisyys tapahtuu siellä ajattelussa  eikä jk kasvussa..  Selkeää selitystä ei tullut  siihen   vihreän  viivan alla olevaan  alaan.  Paljonko on  vasemman  laidan koko 20 vuoden kohdalle.  Sehän  on liki kolmasosa siitä koko ruudusta niin heretkää.   Vai oletteko todella  noin pihalla?

    Jovain

    ”Eihän siinä Pukkalan kasvukäyrässä ole tyhjäkäyntiä kuin 5 vuotta”, mutta se tyhjäkäynti jatkuu kieroajan puoleen väliin, ennen kuin tavoitellaan arvokasvua. Jk metsä tuottaa arvokasvua kokoajan.

    emeritus

    Julkaisun

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2018/11/26/jatkuva-kasvatus/

    kolmas kuva on virheellinen. Siitä puuttuu kokonaan jaksollisen kasvatuksen kiertoajan alkua edeltänyt avohakkuu ja sen tuotto. Avohakkuun tulot tuottavat sijoitettuina tai kulutukseen käytettyinä joka hetki läpi kuvan kiertoajan.

    A.Jalkanen

    Jos Perko vedät vihreän viivan alemmas, vaikka ehdottamaani kohtaan 5,6 m3/ha vuodesssa, tilanne muuttuu olennaisesti. Silloin jaksollinen tuottaa vähemmän vain noin ensimmäiset 15 vuotta, ja sen jälkeen se tuottaa koko kiertojan loppuajan enemmän.

Esillä 10 vastausta, 1,131 - 1,140 (kaikkiaan 2,307)