› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 2,306)
1 2 3 … 112 113 114 … 229 230 231

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 12.3.2024, 09:57

    EDIT

    A.Jalkanen 12.3.2024, 12:54

    Perkolle. Juu: Pukkalan mukaan optimaalisen jk metsän keskikasvu voi olla kiertoajan mittaisena aikana jopa suurempi kuin jaksollisen metsän keskikasvu. Juuri tätä Eki Lähdekin on koettanut todistella. Juuri tätä me (minä ja monet muut metsänhoidon tutkijat) emme pysty uskomaan, ennen kuin se on todennettu todellisissa metsissä. Sen uskon että tuollainen rakenne voidaan ylläpitää jossain jonkin aikaa, mutta en usko että kaikkialla kaiken aikaa, tai edes vuosikymmeniä.

    Oikein mielelläni muutan mielipidettä tässä kohtaa, jos toisin todistetaan. Esimerkiksi turvemaan korpiin menetelmä olisi tarpeellinen vaihtoehto. Jiikoo-mallilla on paikkansa silloin, kun jokin muu tavoite tai hyöty kompensoi tuotostappion, tai jos metsän rakenne on väliaikaisesti niin sopiva, että vältetään uudistamiskustannukset tai ainakin saadaan siirrettyä niitä eteenpäin.

    Metsuri motokuski 12.3.2024, 14:03

    Täällähän on edit tullut käymään. Tuo Annelin viimeinen kommentti on hyvä.  Kun asiat selkeästi todistetaan niin varmasti mielet muuttuvat. Juuri viime viikolla päätimme yhden kuvion muuttaa jk kuvioksi kun taimettuminen on aikoinaan ollut eri syistä epätasapainossa. Vielä ei ollut aika aloittaa asiaa alusta ja sen vuoksi testataan nyt jatkuvaa kasvatusta. 10 v on testiaika ja sen jälkeen tehdään lisätoimet. Joko lisätään kuvioita tai aloitetaan alusta.

    Perko 12.3.2024, 17:07

    Uskonpuute ja uskomukset on enempi pappien ongelma  kuin  metsänhoidon.  A. J.    onko totta vai hämäys ettet ymmärrä tuosta  Pukkalan  vertailukäyrien eroavuudesta  mitä ne tarkoittaa tuottavuuteen  alun 40 vuoden ajalla?     Uskonveljet  ja porukat niin kuin  Juise  esittää  jengit ei pelasta  väärässä olosta.

    A.Jalkanen 12.3.2024, 17:10

    Ymmärrän käyrät luullakseni – en vain usko että ne toteutuvat kuvatulla tavalla jk-metsissä. Sama koskee aiempia kuvia julkaisussa. Uskoa, toivoa jne. ei tässä tarvita vaan kokeita ja mittauksia.

    Perko 12.3.2024, 17:40

    Tarkennan , mitä tarkoittaa se jk:n lähes vaaka viivan alla oleva ala metsässä ?   Ne ovat tutkittua mitattua tietoa.

    Visakallo 12.3.2024, 18:15

    Perko: ”Pukkalan  vertailukäyrien eroavuudesta  mitä ne tarkoittaa tuottavuuteen  alun 40 vuoden ajalla?”

    Mistä Pukkala on ottanut tuon 40 vuotta? Siinä iässä jaksolliset koivikot on yleensä jo uudistettu, ja kuusikot ja männiköt on harvennettu kaksi kertaa, eli ovat jo loppukasvatusvaiheessa, ja niiden arvokasvu ja kuutiokasvu ovat olleet huipussaan jo 20 vuoden ajan.

    Eihän tuollaisilla vertailuilla ole mitään arvoa, kun jk:ssa käytetään parasta mahdollista kasvutulosta ja jaksollisessa puolestaan huonointa. Tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan. Ei korkea oppiarvo anna oikeutta vääristellä tietoja.

    A.Jalkanen 12.3.2024, 18:23

    Jos Perko tarkoitat jatkuvan kasvatuksen vihreää vaakaviivaa julkaisussa

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2018/11/26/jatkuva-kasvatus/

    niin kasvun tulisi vaihdella enemmän hakkuiden myötä, olkoon sitten simuloitu tai mitattu. Lisäksi uskomme että vihreän käyrän kuuluu kulkea alempana, eli jos jaksollinen tuotti keskikasvun 7 niin jatkuva saattaisi tuottaa 0,8 x 7 = 5,6. Näin kumuloituva tuottavuusero alussa pienenee huomattavasti.

    Sama koskee jaksollisia metsiköitä: kun puita poistetaan, kasvu vähenee muutamaksi vuodeksi, ja sen pitäisi näkyä käppyröissä.

    Huom. Visakallo: laskenta-aika on yli 60 vuotta.

    Julkaisun alun kuvissa yläharvennettujen kasvu on suurempi kuin alaharvennettujen. Kasvun määrännee loppujen lopuksi viherhiukkasten määrä, ja sehän voi olla hyvää tasoa sopivan erirakenteisessa metsässä. Mutta että erirakenteisessa metsässä olisi aina alemman latvuskerroksen puita sopiva määrä, sopivassa tilajärjestyksessä ja riittävän hyvät latvukset – valmiina käyttämään harvennuksen tuloksena vapautuneet resurssit, se ei vain oikein tunnu uskottavalta.

    Visakallo 12.3.2024, 18:31

    Onko siis Perko itse vain puhut siitä 40 vuoden tyhjäkäynnistä? Luku 40 kun on toistunut hyvin usein Perkon kirjoituksissa.

    A.Jalkanen 12.3.2024, 18:46

    No jos katsot Visakallo Pukkalan kasvukäppyrää em. linkissä niin ei siinä ole tyhjäkäyntiä kuin ensimmäiset 5 vuotta.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 2,306)
1 2 3 … 112 113 114 … 229 230 231