Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,101 - 1,110 (kaikkiaan 2,306)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Tolopainen

    EDIT

    Timppa

    Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä – Forest Issues (uef.fi)

    Kyllä meidän metsät tuottavat puuta joka vuosi ja joka vuosi sitä myydäänkin sen verran, kun  katsotaan viisaaksi.

    On  kyllä heikot eväät jatkuvan kasvatuksen harjoittajilla, kun  tuollaisilla väitteillä perustelevat.   Minä nimittäin  jatkaisin tuota lausetta seuraavasti, niin meidänkin  metsät, mutta vähintään  50 % enemmän.

    Perko

    Tarkoitin kertoa  Puukille etteivät  häiriköt ole ”nähneet missään jk metsää” , tiedän Pukkalan nähneen metsiä ja puita  joka mantereelta..  Äskettäin annoin selvän laskelman jossa on riittävästi   omakohtaista kokemusta tuoton nopeudesta.  Aukkohoidostakin saadusta tulosta on  pitkäkokemus varsin lähelle sama kuin Puukilla.   Laske  Puuki  nopeuksien erot!

    — Timpalta hieman  viiraa! brutto 150 €  ha vuosituotto   ei sovi kertomukseen.

    Puuki

    Keskustelussa ei ole mitään järkeä, kun sinä et hyväksy tosiasioita. Nopeuksien erot olen laskenut ja saanut tasaikäisen kannattavammaksi esim. lehtomaisen kankaan kuusikossa jopa ilman tuloeron mukaan ottamista.

    Miksi et laske korkoa (esim. 5 %) hakkuutulojen erolle lähtötilanteesta seuraavaan hakkuuseen jne ? Toinen mahdollisuus on laskea NNA:ja mutta prolongaaminen on havainnollisempi tapa verrata eri kasvatusmenetelmien kannattavuutta.

    Perko

    Niin , just’ sitä . Laske  vaikka startista  myynti 30  vuotta  5% ^^  mitä näyttää? molemmissa  3000 € sijoitus lähdössä.

    Puuki

    Eihän se noin mene , että molemmissa sama kulu alussa.  Esim. 300 m3/ha puusto jossa on edellytykset myös jk:een ;  Päätehakkuussa tuloero/ha = 90 m3 x 35 € + 5€  x 300 m3 = 3150 € + 1500 € = 4650 € . Uudistuskulut = -900 € (1200 istutustainta/ha) … Jää erotusta 3750 €/ha.   30 vuotta 5 %:n korko… = 16200 € .   Jk:n harsinta 15 v; 3700 €/ha. 15 v, 5 % –> 7700 €. Välitulos v:n 30 kohdalla–> 16200 – 7700 = 8500 €/ha tasaikäisen eduksi.  Siitä jatkuu tasaikäisen ensiharvennuksella ja jk-metsän harsinnalla.  Eli silloin pitäisi jk-metsästä saada ulos yli 200 m3/ha puuta jotta olisi edes tasapeli.

    Tolopainen

    Jos myy aukon josta saa 30k€, summa kasvaa 60v aikana 6% korolla miljoonaksi euroksi. Jk kasvattelija on ehkä välttynyt nälkäkuolemalta ja omistaa harsitun metsän, joka ei tuota enää juuri mitään.

    Kalle Kehveli

    Jos myy aukon josta saa 30k€, summa kasvaa 60v aikana 6% korolla miljoonaksi euroksi.

    Juuri näin minäkin olen ajatellut. Metsärahat menee minullakin uudelleen sijoitukseen, harvoin kulutukseen. Kyllä jk-mies jää taistelemaan tuuli-/lumituhojen ja puustotautien/hyönteisten kanssa.

    Perko

    Puukin laskut  ovat  hakeneet jotain  mutta sitä nopeus lukua  ei niissä ole.  Laskuista näkyy kyllä  menneen  päätehakkuun tietoja, sekin  on jossain tarpeen mutta sitä  ei nyt   kysytty.   Niin se meni, että se asia ei selvinnyt.

    — Noista  miljonääri kevennyksistä ,   hyvä  on sentään huumoria .   Joukossahan on  ainakin sellaiseksi yksi ilmoittautunut   jolta saattaa saada  parhaat  neuvot kuin se tehdään  aukosta.

    —Karkeasti  pääteltynä  tuottonopeuksien  suhde on  1/ 28  ja aukko  1/ 50  .    56% nopeampi tuotto  on eri-ikäismetsästä.    Muutama sivu aikaisemmin  näkee  selkeästi eron,  olen sen sinne laskenut .  Se tulee Pukkalan käyräkuvasta   varmennetuksi.   Käytännössä  olen havainnut saman.    Nopeus  vaikuttaa  tuottavuuteen  toisessa potenssissa  massa  muutoskertoimellaan.  Että se siitä.    Keskinopeuslaskenta  haroo monella tyhjää.

    —Tolopaisen pohdintaan  miten  jk kielto  ja homous  kytkeytyy toisiinsa niin pura sieltä julkilausuman tekijöistä lähtien   onko jotain synergiaa sielläkin  olemassa.

    A.Jalkanen

    Voisiko Perko koettaa esittää tuottolaskelmansa niin että siitä ymmärtäisi jotain.

Esillä 10 vastausta, 1,101 - 1,110 (kaikkiaan 2,306)