› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 2,302)
1 2 3 … 109 110 111 … 229 230 231

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 11.3.2024, 09:28

    Pukkalan mielestä avohakkuun tuloja ei huomioida laskennassa. Ehkä laskenta kannattaisi aloittaa varttuneesta metsästä, jossa kumpi tahansa malli on puuston rakenteen puolesta mahdollinen, eikä avohakkuun hetkestä? Silloin seuraavan avohakkuun tulo saataisiin aikaisemmin eli esimerkiksi 30-40 vuoden päästä eikä 60-80 vuoden päästä.

    Puuki 11.3.2024, 09:33

    Laskenta pitää tehdä kunkin metsän tilanteen mukaan, että sillä olisi  todellista merkitystä. Hulluinta on olettaa laskennassa, että jonkin päätehakkuumetsän tulot kuuluu edellisen puusukupolven tuloihin, kun käytännössä niin ei ole. (lisäksi 80-100 v:n takaiset kulut ei ole kellään enää tiedossa). Jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttö johtaa harhaan käytännön metsätaloudessa.

    A.Jalkanen 11.3.2024, 09:38

    Miksi tutkimusta ja teoreettisia laskelmia tehdään? Siksi ettei jokaisen metsänomistajan tarvitsisi opetella laskentaa, vaan että hän voisi katsoa metsänhoito-ohjeista sopivan vaihtoehdon ja että hän tietäisi onko jatkuva kasvatus kelpo vaihtoehto ylipäätään.

    Perko 11.3.2024, 09:42

    A. J.  ” tiedolla joka on, voidaan kuitenkin arvioida, että tuotos jää jälkeen jaksollisesta vähintään viidenneksen.”    Katsoitko Pukkalan  tutkimuksen alun tekstin ?  ”Vääränlaista  yleistystä”  Forest issues  sivu 2

    Siitä seuraavasta Pukkalan  linkistä  käyrät näyttää  tasaikäisen metsän  odotusjakson ja samasta  näet  eri-ikäisen  metsän tilan.  Tuossa on se ratkaiseva ero.  Se ei tarvitse  edes pitkijä kokeita kun ymmärtää mitä  aikaisemmalla  myynnillä on mahdollista  saada.  Korko^ 5%  muuttaa tulon  30 vuodessa 20 k€ suuremmaksi!

    https://blogs.uef.fi/forest-issues

    Timppa 11.3.2024, 09:44

    Kuten Puuki tuossa edellä totesi, niin suuri huijaus tehdään, kun myyntitulojen eroja ei oteta huomioon.  Kuten niin moneen kertaan on kirjoitettu, niin  aukon paremmilla tuloilla katetaan uudistamiskulut.  Tämä ei kuitenkaan ole suurin huijaus tässä keskustelussa.  Suurin on tietenkin se, että jatkuvan kasvatuksen metsä pahimmillaan kasvaa vain puolet jaksollisen kasvusta.

    Tietysti vertailun pitää koskea aina tilan kaikkia metsiä.  Jaksollisessa aukon ulkopuolinen metsä kasvaa selvästi paremmin kuin jatkuvan harsintametsä ja usein viimeistään 10 vuoden kuluttua aukon  kasvu ohittaa harsintametsän kasvun ja parhaimmillaan kasvu on 3-kertainen jatkuvaan verrattuna.

    Nämä ovat yksin kertaisia biologisia tosiasioita, joiden selvittämiseen ei edes tarvita kymmenien vuosien kokeita.

    A.Jalkanen 11.3.2024, 10:18

    Luin kyllä ”Vääränlaista yleistystä kokonaan”. En nyt löytänyt Puukin tarkoittamaa odotusjaksoa, tarvittaisiin linkki ja kaavion/kuvan numero. Myönnän kyllä, että vaikka teorialaskelmat ovat tarpeen, niin hyvin tarpeellinen on myös metsänomistajan päätöksenteon apu omia lähiajan hakkuita suunniteltaessa.

    YLEn jutussa, jossa haastateltiin Timot (Pukkala ja Kujala), sanottiin että rahan tarve juuri nyt ratkaisee aika paljon päätöksenteossa. Metsänhoitopäätöksen voi toki tehdä silläkin perusteella, tarvitseeko avohakkuusta saatavan rahan juuri nyt johonkin hankintaan, lainan lyhennykseen tai sijoituskohteeseen. Ellei tarvitse käteistä, rahaa voi jättää enemmän metsään, jos metsän rakenne mahdollistaa järkevät poimintahakkuut nyt ja ainakin kerran myöhemminkin.

    Puuki 11.3.2024, 10:58

    Minä en ole muistaakseni kertonut odotusjaksosta muuta kuin , että sen vaikutus kompensoituu paremman hakkuutulon erotuksella vertailussa jk:een.

    Pukkala väittää monenlaista mutta on vähän jäävi jk-firman omistajana kertomaan jk:n erinomaisuudesta.

    Ihmettelen kyllä esim. Perkon ajatuksen juoksua , kun puhuu aikasemmasta tulosta mutta unohtaa suuremman aikasen tulon päätehakkuun aikaan. Sitä tuloa korkoineen pystyy harvoin jos ollenkaan korvaamaan jk-harsintametsän paremmilla suhteellisilla arvokasvun tuotoilla.

    Perko 11.3.2024, 11:09

    Vastaan  A. J.  lle  vaikka  Puukilta  kysyit.

    Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä – Forest Issues (uef.fi)

    Neljäs kuva  ylhäätä, 3.  grafiikka..

    Tasaikäismetsätalous voi osan kiertoaikaa olla tuottavampi kuin jatkuva kasvatus, mutta kiertoajan mittaisena tarkasteluaikana järjestys vaihtuu.

    Myynnin ja tuoton   nopeuseroja  ei ole otettu vertailuissa käyttöön.   tieto;  E. Lähde

    Jääviys on pyyhkiytynyt  monelta muultakin arvailijalta, sanovat lopuksi  etteivät ole nähneet edes sellaista metsää!

    Visakallo 11.3.2024, 11:13

    Miksi vertailussa ei ole otettu huomioon tasaikäiskasvatuksen kuviokohtaista kehitysluokkajakautumaa?

    Puuki 11.3.2024, 11:13

    Lähde puhuu kokoajan alaharvennuksesta vaikka paras tuotto NNA:oon saadaan yleensä yläharvennuksella tasaikäisessä metsässä.  Jo yhden yläharvennuksen käyttö muuttaa lopputulosta ratkaisevasti monissa tapauksissa.

    Tuommoistahan se (kuin Lähteen käppyröissä)  puolitotuuksien kertominen on.  Jätetään pois ratkaisevasti lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä.  Vertailuun pitää ottaa aina, kuten monesti olen sanonut, myös aloitustilanteen tuloerot.

    Pukkala ei voi pyyhkiä jääviyttään pois sillä väittämällä,  että ei ole nähnyt metsää puilta.

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 2,302)
1 2 3 … 109 110 111 … 229 230 231