› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 2,326)
1 2 3 … 10 11 12 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 1.8.2023, 09:23

    Lienetkö Visakallo miettinyt, olisiko aloitustiheys voinut olla alhaisempi niin ei tarvitsisi olla 10 vuoden välein harventamassa?

    On hyvä keskustella myös huippukasvuista että tiedämme mikä on mahdollista puille parhaissa oloissa. Kertauksen vuoksi VMI-tuloksia.

    ”Puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla vuodessa 103 miljoonaa kuutiometriä (keskimäärin 4,5 kuutiometriä hehtaarilla). Maakunnista Lapissa puuston vuotuinen kokonaiskasvu on suurin, 11,7 miljoonaa kuutiometriä, vaikka keskikasvu onkin pienin, 1,8 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskikasvu on Kanta-Hämeessä, 8,2 kuutiota hehtaarilla, mutta maakunnan pienehkön pinta-alan vuoksi kokonaiskasvu jää 2,9 miljoonaan kuutiometriin.”

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomen-metsissa-on-puuta-25-miljardia-kuutiometria-neljannes-siita-loytyy-soilta

    Visakallo 1.8.2023, 17:09

    A.J: ”Lienetkö Visakallo miettinyt, olisiko aloitustiheys voinut olla alhaisempi niin ei tarvitsisi olla 10 vuoden välein harventamassa?”

    Onhan se käytännössä alentunutkin. Silloin 1990 istutettiin kuusia vielä 2000 kpl hehtaarille, sitten se pieneni 1800:aan, ja viime vuosina olen laittanut 1600 kpl. Mättäiden tultua käyttöön, ei entisille taimimäärille ole ollut enää tarvetta. Lisäksi kaikista kuusentaimikoista olen poiminut jo 30 vuoden ajan alle 10 vuoden iässä hidaskasvuisia yksilöitä joulukuusiksi, eikä siitä huolimatta yksikään alue ole mennyt liian harvaksi.

    Husq165R 1.8.2023, 19:25

    Visakallo: ”Lisäksi kaikista kuusentaimikoista olen poiminut jo 30 vuoden ajan alle 10 vuoden iässä hidaskasvuisia yksilöitä joulukuusiksi…”

    Välillä kirjoitat että alle 10 v kuusikot on ensiharvennuksessa, ja välillä menee joulukuusiksi. Korkeat on jouluhuoneet tai sitten jonniinverran aikaistettuja enskoja.

    Perko 1.8.2023, 19:39

    Luke sai niistä Visan naapurin koealoista 8,4 m3  vuosikasvuja.  Varsin  ovat  kateellisia yli aidan katsellessa ihme kasvua aukossa.    Miten Visalla on ratkaistu  tuo 30 vuoden aukon alkutuotanto  se kun tahtoo rassata taloutta?

    Visakallo 1.8.2023, 19:59

    Perkolla se muisti aina vain huononee ja tarinat menevät yhä sekavimmiksi. Kerropa Perko, milloin olen sanonut tekeväni ensiharvennuksen 10 vuoden iässä? Hyväkasvuiset koivikot on ensiharvennettu 12 vuoden iässä, kuusikot ja männiköt 20 vuoden iässä. Nuorimmat 18 vuoden iässä.

    Mitä ihmeellistä niissä koealojen 8,4 m3 kasvuissa on? Kasvuthan vaihtelevat maapohjan, puulajin ja puuston iän mukaan 3-30 motin välillä.

    Mistä se 30 vuotta jälleen pomppasi niihin Perkon juttuihin? Sitäkään et muista, että havuilla ja kannoilla saa hyvän hinnan sekä bonuksilla tulee rahaa, ja käännetään nyt sitten sitä puukkoa haavassa, niistä kuusentaimikoista poimituista alle 10 vuotiaista joulukuusistakin tulee niin paljon rahaa, että silläkin rahoittaa uudistamiset aivan kevyesti.

    Puuki 1.8.2023, 20:05

    EN tiiä miten Visa on sen ratkaissut mutta itse olen tähän tyyliin :  Jos/kun puuta on 300 mottia/ha (täällä vähän pohjosessa ei usein ole enempää) päätehakkuussa, niin sen tuloero verrattuna jk:n hakkuuseen jossa jää 80 mottia sopivia puita pystyyn on  5€  x 220 + 35 € x 80 = 3900 €/ha .    Uudistamiseen menee n. 700 € ja th:n erotus 200 € (kemerat mukana) . Jää tähteelle 3000 €/ha . Se 5 % :n korolla tekee 30 vuodessa n. 13 000 € /ha .  E-puuhakkuu/ensiharvennus kuiduksi v. 27 . Siitä tuloa 1200 €/ha.  Se on v. 30 1400€/ha .   Yhteensä ”hyvää” on kertynyt v. 30 n. 14400 €/ha  ja hyvä 2-khl:n metsä kaupan päälle.      Jotta jk metsävaihtoehdossa päästäisiin samaan, olisi v. 20 harsinnassa oltava tulon 8830€/ha. Siihen tarvittaisiin n. 176 mottia/ha 50 € runkohintaista puuta. (10 v. 5 %:n korolla tuotto huomioitu) . Keskivuosikasvun olisi tullut olla yli 8,75 m3/ha/v.    Ja kun siihen ei päästä täällä (mm. harvennusreaktion myöhästymisen takia) , niin tasaikäinen harvaan istutettu kuusikko on edelleen ykkösvaihtoehto.  MOT.

    PS  Parasta tässä on että se 2 khl:n metsä tuottaa jatkossa koko ajan paremmin kuin jk:n metsä tuottaisi.

    Visakallo 1.8.2023, 20:10

    Puukin laskelma on ihan asiallinen. Odotellaan korkeamman matematiikan edustajan, eli Perkon vastinetta!

    Perko 1.8.2023, 20:26

    Mie kun luulin jotta ne menneentalven havut ja juurakot on siitä edellisetä 65- 70 vuoden projektin loppu lievitystä.     Niin , miten on ollut  saldo 30 v kohassa?   30 vuotta  on about pulivälin tuntumassa 60 vuodesta.  Keskimääriä laskiessa  se on ratkaiseva koko jutun onnistumisen kannalta jopa auton  polttoaineenkulutuksessa ja suurissa asioissa vieläkin vaikuttavampi lentokoneessa.

    Käytätkö Puuki kaiken edellisen  jakson myyntitilin seuraavan aukon uudistamiseen?   Mikäli on tuottavaa niin siihen kannattanee käyttää vipuraha ihan reilusti.  Entäs ne edellisen hakkuun alvit?

    Ryssät valmisti aikoinaan  englannin kaoliinista kukkopillit ja myivät ne Italiaan, vaihtoivat liirat punnanseteleiksi, ne riitti just uuteen saveen. Hommahan toimi kuin junan vessa!

    A.Jalkanen 1.8.2023, 20:47

    Perko ei ole kommentoinut, mikä vika minun laskelmassani päivämäärällä 24.7. on. Varmasti on vikaa paljonkin, mutta kaipaan Perkolta perusteluja. Tämän kommentin sain Perkolta, mutta tästä ei jäänyt paljoa käteen:

    Tuotos laskusi olivat aika paljon tuloshakuisia ja eivät  tunnu  riittäväksi  hyvään € -tulokseen.

    Ei tunnu riittävän jk-metsän kasvut hyvään tuottoon eivätkä ne siitä laskemisella parane. Jos joku (muu kuin Perko) tuotoksiinsa ja tuottoihinsa tyytyväinen jiikoo-kasvattaja kommentoisi tänne, niin se olisi vallan hyvä asia.

    Visakallo 1.8.2023, 20:50

    Joko taas unohdit Perko, että 30 vuoden iässähän on tehty jo kaksi harvennusta, – ja tosiaan laskepa korko myös niille joulukuusillekin!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 2,326)
1 2 3 … 10 11 12 … 231 232 233