Onhan se perin kummallista, ettei tutkimuksen tuloksiin uskota, nähdään jopa tasarakenteinen metsä erirakenteisena. No, siitä ei sinällään mitään erityistä johdu. Toisaalta pyydetään antamaan lukuja (on verokirjanpito), mutta työskentely omissa metsissä ja vieraan palveluksessa aiheiden parissa pitäisi riittää. Tutkimuksen tuloksiin on luottaminen. Niitä on kuten; Lähde/kumppanit, Pukkala, Arvometsä. Kettunen, Perko, nämä ainakin ovat olleet esillä. Suurin virhe tehtiin, kun aikoinaan jatkuvan kasvatuksen tutkimus lakkautettiin (hyllytettiin) ja metsien hoitomuotona jatkuva kasvatus lakkautettiin.

Tärkeintä joka tapauksessa on, ettei käy näitä päätöksiä tehdessään metsässä, sillä siellä piilee suuri vaara, ettei hyvä teoria toimikaan käytännössä.

Vähän tieteenfilosofiaa. Tutkimusta syytetään säännöllisesti siitä että sieltä ei tule kunnollisia ohjeita käytännölle tai että on ristiriitaista viestiä. Juuri sillä tavoin tiede etenee kohti totuutta: tulokset kilpailevat keskenään ja luonnonvalinta karsii jäljelle elinvoimaisimmat vaihtoehdot. Julkaistu tutkimus on siis nähtävä ikään kuin ehdotuksena: asia voi olla näin, mutta voi olla olemattakin. Vastuu siirtyy julkaisun jälkeen lukijalle, joka on ihannetapauksessa aluksi tiedeyhteisö. Julkaisuprosessi tarkastajineen takaa vain sen, että tutkimus on todennäköisesti tehty tieteen sääntöjen mukaan, ei sitä että tulokset ovat absoluuttinen totuus. Yksittäisiä, varsinkin yllättäviä, tutkimustuloksia tulee tarkastella kriittisesti. Vasta kun uusi tulos saa vahvistusta tiedeyhteisön muista tutkimuksista ja käytännöstä, voidaan katsoa että se todennäköisesti pitää paikkansa – tämän hetken parhaan tiedon mukaan.

Jk:n tuottomainokset vertailuissa on perustuneet siihen, että parasta mahdollista vaihtoehtoa tasaikäisen metsän kasvatuksessa ei ole otettu mukaan vertailuun.  Yläharvennus on monessa tapauksessa paras ratkaisu NNA:n nostamisessa.

Mutta suurin huijaus tehdään siinä, kun korjuuhetken erotusta tuloissa ei oteta huomioon eikä sitä, että jk metsä vaatii myös raivausmenoja.

Väite pitkästä odotusajasta ilman tuloja  uudistamisen jälkeen ei pidä paikkaansa , kun lasketaan korko hakkuutulojen erotukselle. Perkokin osaa laskea korkoa vain jk-metsän korjuutuloille mutta kokonaisuus unohtuu.

Naurettavaa Perkolta väittää, että unohdan nopeuden merkityksen ; mätästykset ja jalostetun taimiaineksen käyttö juuri lisää sitä nopeutta.