Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puuki

    No mikä ei ole pitänyt paikkaansa ?

    Jovain

    Sieltä niitä voi tarkistella ihan omista laskelmista, ohjeet on annettu.

    Perko

    Olikos kyse  sorsivasta kirjoittelusta niin  mie kyllä kehun Puukia.  Häntä ja aika montaa muutakin ylistän kilpailuhenkisyydestä  lähes joka vastauksessa  aukon käsittelyssä on  kamppailu  muihin  hakkuisiin nähden.. Hyvä niin  siinä on tavoitetta.  Usko on horjumaton  ja pinna pitää, kannustimena bonus!   Vuosikymmenet odottelee  tietämättömyydessä treenaten r-sahan kanssa ” karkki-patukka ” stipendillä  propsitiliä.   Se on sankarillista todella hienoa!

    Puuki

    Te ette pojat ymmärrä niistä laskelmista juuri mitään. Se on käynyt jo aikoja sitten selväksi.

    A.Jalkanen

    Aika noloa naureskella toisten laskelmille, jos itsellä ei ole esittää mitään kunnollista. Pelipöytään tarvittaisiin todellisia myyntejä: puulajeittain tukin ja kuidun määrä per pinta-ala- ja aikayksikkö ja paljonko tuli kantorahaa. Voitaisiin katsoa ne rinnakkain jaksollisen myyntien kanssa.

    Ei tietysti ole jatkuvan kasvatuksen harjoittajien vika, että menetelmästä ei ole paljon pitkäaikaista tutkimustietoa. Sillä tiedolla joka on, voidaan kuitenkin arvioida, että tuotos jää jälkeen jaksollisesta vähintään viidenneksen. Lisäksi on huomioitava parempi päätehakkuuhinta.

    Puukin mukaan jaksollinen on näillä oletuksilla lähes aina vähintään yhtä kannattava menetelmä. Lisäksi se on varmempi, kun uudistumisriski jää pienemmäksi. (Puuki voi täydentää ja korjata, jos siteerasin väärin.)

    Timo P ei usko että jk-metsät kasvaisivat aina heikommin. Käsitys perustuu hänen mukaansa joihinkin tutkimuksiin erirakenteisista kuusikoista. Kaaviokuvista näkyy ainakin se että yläharvennusta voi kannattaa harjoittaa myös jaksollisessa mallissa, eli vapauttaa hyväkuntoisia alemman kerroksen puita. Jatkuvan mallin jatkuvuudesta tämä tulos ei vielä anna takeita ja siinä on se mallin heikko kohta (epäjatkuvuuskohta).

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2018/11/26/jatkuva-kasvatus/

    Perko

    Ei se  oppi tartu, että  käsitellään   selkeästi yhtä menetelmää josta otsikko on annettu.  Sen selvityksessä  on nähtävästi jo riittävästi ongelmaa.   Jättää sen ”pilven ” niistä  ihmeistä taimikasvuista  nekin tiedetään ja  ennakko myynnit  kertoo niin kuin on rahaa tullut.  Siitä  lähtee!   Kaikenmoiset  häiriköt ja  aitaseipään aivot tunkee  jos osaavat  jk merkin tehhä niin sylkee sen tänne.  En todella epäile  Puukin  matikkaosaamista  mutta pitää tunkea oikeaan paikkaan.  Miulta  loppuu kiinnostus kun   selitys on sekavaa  sekoilua.

    A. J.  sinulla on tietenkin omasi ja  tieteen  tekoon kerätty  yo aineistoa niin  siitä  anna palaa  dataa näkyviin.   Mie olen  esittänyt jo,  tuoreimmat ovat vielä tuossa pöydän kulmalla  jotta  ei ole harhaa.

    Visakallo

    ”Miulta  loppuu kiinnostus kun  on sekavaa  sekoilua selitys.”

    Tarkoitatko Perko tässä nyt Puukia, vaiko itseäsi?

    Perko

    Valheet jäi mainitsematta!

    A.Jalkanen

    Timo Pukkalan (blogissaan Forest Issues) esittämät laskelmat ovat varmaan pätevimmät tähän aineistoksi. Tässä melko tuoreita ajatuksia.

    Laskelmasta näkyy että kun metsän puustopääoma kasvaa, myös keskikasvu kasvaa mutta toisaalta määrä saturoituu aika alhaisessa tilavuudessa, eli pääoman määrän kasvattaminen antaa koko ajan vähemmän rajahyötyä. Sen sijaan, kuten Timokin havainnoi, talouspuoli kärsii kun metsässä on paljon rahaa kiinni. Toisaalta puustoisimmat metsiköt ovat vanhempia Jos katsotaan samanikäisiä eri tilavuuden metsiköitä, suuri tilavuus nähdään rehevällä kasvupaikalla ja pieni tilavuus karulla kasvupaikalla.

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2024/02/15/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta/

    Metsäkupsa

    <p>Ei tämä ketju aukon tuottomenetelmistä paljoa tyhjää enempää anna, mutta porinaahan maailmaan mahtuu.</p>

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 2,301)