Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,051 - 1,060 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    ”Kukaan ei tietenkään voi täysin tietää, mikä on elävän luonnon tuotto sadan vuoden kuluttua. Me emme myöskään tiedä, miten jatkuvan kasvatuksen metsä lopulta kasvaa, vaikka metsäntutkimusta on harjoitettu jo sata vuotta, mikä jo sinänsä on skandaalimaista”, Eriksson sanoo.

    Erikson  tuossa mitätöi oman päätelmänsä.   Käyttää me  muotoa, ketä meitä tarkoittanee ??    — Tätä aikaa eläen  eri-ikäinen peitteinen metsä  on tuottava  tähän hetkeen  jopa ”päivän hinnoilla”.  Ennakoimaton  puun kasvatus paljaalta maalta  syö tulosta jota myöhemmin  on mahdoton  40 -70 vuoden jälkeen korvata.

    Puuki

    Perko  se jaksaa jatkaa höpötystään jk:n paremmasta tuotosta vaikka mitään konkreettista todistetta siitä ei ole. Päin vastoin sen huonommasta tuotosta lähtötilanteesta lähtien on olemassa todisteita yllin kyllin. Minä olen laskenut monta kertaa olemassa olevien esimerkkikohteiden tuloksia ja tasaikäinen kasvatus on niissä voittanut selvästi jk:n.  Kuten on useasti jo tullut todettua, viljelykohteen jk:a parempi hakkuutulo/ha korvaa sen taimien varttumisen odotteluaikana syntyvän tuloeron ja useimmissa tapauksissa voittaa selvästi jk-metsän tuottavuuden.  Sitä ei voi kiistää kukaan mutta jovain-perko-akselille ei mene mikään tosiasiaperustelu perille.

    Tolopainen

    Totuudet on nykyisin aika lyhytaikaisia keskimäärin alle 5v. Nykyisin on aika ihmeelliset asiat saatu näyttämään kannattavilta kuten jk ja vetytalous.

    Perko

    No , alussa oli metsä  jossa 35 vuotista puuta josta myynnillä  netto 1200 € / ha  + maa 800 € = 2000 € .   15 vuoden kuluttua  siitä  sai tuloa  6000 € .  Uutta puuta on  edelleen ja  myyntiä toistetaan kuin  nuoranmittaaja.  Nyt ei  tarvitse enää laskea menoksi aloituksen sijoitusta.  Ei mene  tappiolla  koko miehenikää!

    Tolopainen

    Niin kuulostaa hyvältä kun ei mainitse pinta-alasta mitään.

    Perko

    Ystäväni Ville sieltä Tolopaisen  kulmilta kertoi, että häntä ei uskota kotipuolessa kun kertoo täältä näitä metsän tuottoja.  Ville  muutti toiselle paikkakunnalle  johtotehtäviin, terveiset sinne!  —  Yhden hehtaarin laskelmasta on kyse.

    suorittava porras

    .. ja kun tarkastellaan jk metsän myyntikelpoisten puiden ikää ,päädytään lustojen laskemisen jälkeen 100-120 vuoteen. Jaksollisen kohdalla 60 vuotta alkaa olla jo takaraja korjuulle. Laskepa Perko korko tälle asialle ja sille , jk:ssa poistetun puun tilalle ei välttämättä tule enää koskaan korvaavaa puuta.

    PS. Se hehtaari on vain prosentti sadasta hehtaarista. Kun kehitysluokat ovat kohdallaan ,on mahollista myydä silloin ,kun puusta saa parhaan hinnan. Jk:ssa on odoteltava aikaa ,jolloin keräilypuut jollekin kelpaavat.

    Puuki

    <p>Aukon tuottomenetelmiin kuuluu myös lisät joita on saatavissa aukkohakkuun teosta vaikka Perko yritti niitäkin täällä torpata.  Ilmaiset uudistukset tekee ko menetelmästä ylivoimaisen verrattuna harsintaan. </p>

    Lehtipuiden kasvatuksesta ja sen tuotoista ei kannata edes puhua jk:n tapauksissa.

    Perko

    Suorittava  jatkavaan  suoritustasi.  Muistelen ettet ole tuottavuudesta ainumaista   asiallista juttua tai kunnon kevennystä tehnyt muustakaan.  Noiden  metsäneläinten  kanssa tunnut olevan  kuin kotonasi niin  jatkaisit vaan  siellä.  Muista monta hirveä  on laskettu!

    —Imaiset  ”sijoitukset ”  karkkipussit  sopivat kolmenrosvon  muihinkin  huijauksiin.

    Jovain

    Puuki ei ole olemassa ilmaisia uudistuksia. Eihän voida lähteä siitä, että väitetyillä jk:n alemmilla tuotoilla kuitataan uudistamisen kustannukset. Onhan se mahdollista, jos hinnoitellaan, niin kuin Puuki hinnoittelee ja toiseksi, käytetään edellisen puusukupolven tuloa kompensointiin. Ei ole se tapa, jolla hoitomuotojen välistä vertailua tehdään. Jk on omansa hoitomuotonsa ja vakiintuneena antaa sen tuloksen. Sieltä ei ole lainattavaksi mitään.

Esillä 10 vastausta, 1,051 - 1,060 (kaikkiaan 2,301)