Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puuki

    Puistometsiin ja muihin ”erikoismetsiin” jk sopiikin. Paremmalla tuotolla sitä ei voi perustella. Jo yksinkertainen laskelma kertoo kumpi , tasaikäinen vai erirakenteinen metsä,  tuottaa paremmin/kiertoaika.

    Perko

    Tasaikäinen vai erirakenteinen metsä,  tuottaa paremmin/kiertoaika.  Äskeisessä laskelmassa  toinen ei tuottanut mitään, no siinä  oli  huijari jakamassa lukuja.   Oma kokemus parinkerran 10 v  jaksoista on selkeästi  eri-ikäisenmetsän eduksi ja  just’  nopea rahan saanti kokopinta-alalta  ilman  ikuista  odottelua.  Raha tekee mielekkääksi monen homman.  Tämähän  ei poista   aukkojen haittoja tai hyötyjä jos joku niitä tekee, se on heidän oma juttunsa.

    Puuki

    Mitäs luulisit : ”…Paremmalla tuotolla sitä ei voi perustella”.

    Monta kertaa olen laittanut laskelman näkyviin josta ilmenee miten päätehakkuu tuottaa paremman yksikköhinnan ja suuremman kertymän samalta pinta-alalta kuin harsintahakkuu.  Se hintaero pitää ottaa aina huomioon , kun on todellisuutta vertailussa.  Jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttäminen ja päätehakkuupuuston tulon laskeminen edellisen puusukupolven tuloksi johtaa harhaan vertailussa.

    Visakallo

    Näin se Puuki juuri on. Enpä ole vielä tähän mennessä kertaakaan nähnyt täysin rehellistä jk-markkinointilaskemaa, – eikä sellaista taida tullakaan.

    Husq165R

    Jos onkin kyse jotain muusta kuin viimeisitä (menetetyistä) alv, s-bonus yms.-markoista.

    mehtäukko
    Visakallo

    Husselta sekoittuu nimimerkit. Sitä se huono tai valikoiva muisti teettää.

    Husq165R

    Entistä presidenttiä siteeraten. Naamiot on riisuttu.

    Alkaa olla monessa viestiketjussa ja sadassa viestissä riittävästi todistusaineistoa.

    Yleisemmällä tasolla. Kannattaisi vk:n ehkä hetken miettiä mitä kirjoittelee.

    mehtäukko

    Sellaista ihmeellistä vatulointiahan tämä joillain on. Lukuja ja perusteluja ei löydy, mutta kyllä huutaa jaksetaan vaikka riu´ulta, linnunpelättimeksi tekeytyen.

    Visakallo

    Ainahan minä Husse mietin mitä kirjoitan. Mitä parempi kirjoitus, sitä enemmän kevytnimimerkit riehaantuvat.

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 2,301)