› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 2,295)
1 2 3 … 99 100 101 … 228 229 230

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 7.3.2024, 13:33

    MG maksaa uudistamisen kampanjan edulla joka on 300 €/ha lisää bonuksia päätehakkuulla. Kun siihen lisää normibonukset 1,40 €/motti, niin uudistuskulut on kuitattu niillä.

    Parempi kuutiohinta ja suurempi kertymä/ha vs harsintapuut lisää vielä eroa tasaikäisen kasvatuksen eduksi.  Jk ei pärjää vertailussa lähellekään edes 5%:n korkokannalla laskettuna.

    Visakallo 7.3.2024, 13:43

    Perko: ”Aukon käyttö on näköjään antanut vähemmän tuottoa kuin olette olettaneet.. ”

    Et ole Perko vieläkään kertonut, mitä eroa on hankkia jaksollinen tai jk-metsä. Ovatko ne ostettaessa, perittäessä, tai lahjana saaden erihintaisia? Tee joku selkeä vertailu numeroesimerkein, minkä voi jokainen ymmärtää.

    suorittava porras 7.3.2024, 13:57

    On rehellisesti tunnustettava ,että luopuisin suosiolla perinnöstä ,jos tarjolla olisi tila ,jossa on harjoitettu jk:ta.

    Visa ja Perko voisivat laatia tiloiltaan tarjouspyynnön. Selviäisi sokeallekin, kummassa harjoitetaan metsätaloutta ja kummassa vain harrastellaan.

    Visakallo 7.3.2024, 14:14

    Jos olen ymmärtänyt oikein, Perkon perusajatus lähtee ilmeisesti siitä, että jaksollisella kasvattajalla on alkutilanteessa pelkkä aukko ja jk-omistajalla monikerroksinen metsä. Sellainen alkutilanne aika kaukana elävästä elämästä, että joku aloittaisi metsänomistamisen pelkästään tyhjästä taimettomasta aukosta. Kun ihminen tulee metsänomistajaksi ostamalla, perimällä tai lahjansaajana, olisi perin harvinaista, etteikö ko. metsässä olisi eri ikäisiä puita sisältäviä kuvioita, eli olisi  kehitysluokkajakautuma. Keskikuutio/ha verrattuna jk-metsään saattaa olla jaksollisessa samaa luokkaa. Tämä johtaa taas siihen, että ostaessaan, periässään tai lahjana saadessaan jaksollista tai jk-metsää, tulee maapohjan lisäksi saamaan haltuunsa suunnilleen saman verran puita.

    mehtäukko 7.3.2024, 16:21

    Eihän. Kun jk-hatelikon tunaroija on puiden loputtua saattanut länttinsä 9-10 ppa harvuuteen uudistusta odottamaan, siihen on saattanut kulahtaa 10-20-30 vuotta.Heinä ja vesakko lainehtii vainiolla. Puita on pitkällään,kallellaan ja kuivuneina,eläviä vähän.

    Sitä ainakaan kukaan osta. Lahja jää lunastamatta ja perintönä unohtuu.

    Visakallo 7.3.2024, 16:32

    Toki näin mehtäukko saattaa käydäkin. Yritin vain Perkolle selvittää, ettei pelkästään jaksollinen kasvattaja joudu ”puitaan ostamaan”, vaan aivan sama periaate koskee kyllä myös jk-isäntää silloin kun tullaan metsänomistajaksi.

    mehtäukko 7.3.2024, 16:41

    Jos jk-isäntä ”joutuu” maksamaan kitumaan hinnan, onhan siinäkin maksamista…

    Perko 7.3.2024, 19:01

    Siitä Visan esittelymetsästä, etenkin sen tuottavuudesta  40 vuoden syklissä on  vain nyt ollut kyse. Tuo innostus on jotain outoa kun vertaillaan sitä toisiin virtuaalisiin heikompiin tai paremmin tuottaviin ei korjaa mitenkään esimerkkiä. Sama kun vertailisitte toistenne hampaita  jos niitä edes on.   Ostotoimissa hyvä valinta  näkemättäkin on  aukko!  Siinä tuskin pettyy.

    Puukilla taisi olla jotain kohennusta, mutta nuo bonukset sun  muut  ostajan huijaukset  ei kuulu tuottavuuden   laskentaan..  5% korkoa  40 vuotta sitten tehtyyn sijoitukseen  ei sietänyt  esittää.  Pankithan sen osaa ottaa  ahkeran selkänahasta.

    Reima Muristo 7.3.2024, 19:24

    Visvalla on paras aukko, 22527 kpl tasalaatuista kuraa, ei ensimmäistäkään laatupoikeamaa.

    Puuki 7.3.2024, 19:46

    Tuottavuuden laskentaan kuuluu kaikki olemassa olevat tulot ja menot. Perkolla ei ole mitään todellista halua oppia eikä käsitystä mistä oikeassa tuottavuuden laskennassa on kysymys.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 2,295)
1 2 3 … 99 100 101 … 228 229 230