Haluan vielä sen verran suomentaa kantaani, etten todellakaan ole ketään pois jaksollisesta kasvatuksesta kitkemässä. Annan täyden tuen niille, jotka haluavat maksaa joka vaiheessa täyden hinnan ja ovat itse itsensä pakottamassa ilmaisen puun jakamiseen ropsia ilmaiseksi haluaville suuryhtiöille. Vapaus on suuri asia ja sitä tulee kunnioittaa.

Kohdistan huomioni siihen, että tarjottua halvempaa menetelmää, jota itse olen mahdollisuuksien mukaan jo kauan käyttänyt, on annettava niiden käyttää, jotka sitä haluavat. Muutaman vuoden siinä menettää mutta toteutus on varma ja tämä sekä seuraava sukupolvi hyötyy. Joku pisnesmies voi olla hyötymättä mutta elämä on kovaa

Jatkuvan kasvatuksen geneettistä arvostelua on varsin tuoreessa haastattelussa suorittanut metsäprofessori Matti Kärkkäinen. Tuota haastattelua en nyt tähän osaa linkittää mutta se kuitenkin varmaan kuuklettamalla löytyy ja karahti korvaani niin pahasti, että sen esille nostin. Kärkkäisellä on paljon viisaita ajatuksia, mutta esim sitä hän ei ymmärrä, että maapallon pintakerroksesta haihtuva vesihöyry haluaa loppujen lopuksi nousta ylöspäin. Tuonne pilviin se vesihöyry nousee sataakseen sieltä sitten takaisin iloksemme ja maan virkistykseksi. Jos vesihöyry klapeista haihtuessaan ei haluaisi nousta ylös ei se järven pinnastakaan halua nousta eikä veden ikiaikainen kiertokulku näin onnistu.

Vaan tuo itsepäinen, meistä muka viisaista välittämätön luontopa toimii niinkuin tahtoo ja nostaa vedet yläilmoihin meidän mielipiteidemme johdosta juurikaan mieltään muuttamatta kuuntelematta

Metsänvartija:
<<<Korjuukustannukset ja korjuuvauriot vaan lisääntyvät nk. jatkuvassa kasvatuksessa.<<<

Vielä lisää Ikäviä asioita JK:ssa:
-kun kuusi kasvaa harvassa niin oksat puussa ovat maahan asti, pitkiä ja paksuja
-yksi iso pitkäoksainen puu ottaa kasvupinta-alasta lähes aarin verran
– luston leveys ja oksikkuus pilaa puun laadun
– ei tule tyvitukkia – kelpaa vain selluksi
– puut jää lyhyiksi harvassa kasvussa
– uusi siemenlähtöinen taimiaines kasvaa lengoksi, sillä kuntasta tai heinikosta ylös mahdollisesti päässyt taimi on kasvanut maata myöten vuosia
– maisema on vähäpuustoisen näköinen ja masentava
– en ikinä haluasi auton ikkunasta näkyvän metsämaiseman olevan JK- metsää

JK ideana kai olisi että uudistamiseen painottuvassa vaiheessa pidetään harva tiheys ja kasvatusvaiheessa tiheämpi, juuri puun laadun varmistamiseksi. Jos puu kasvaa hitaasti tulee ohuita oksia, jos nopeasti, tulee paksuja.

Jos joku löytää linkin M.Kärkkäisen JK kritiikkiin, voisi laittaa tänne. Oliko kyseessä siis jokin Metsäradio tässä hiljakkoin?

#### Miksi muuten täydennysistuttaminen on epävarma menetelmä? Sehän on puhdasta jk:ta. Isompien puiden väleissä tyhjiksi jääneisiin aukkopaikkoihin pitäisi saada taimia kasvamaan kuten jk:ssa. Kun taimia istutetaan vain aukkoihin, vastaa tilanne alikasvoksen vapauttamista, jossa taimien pitäisi päästä suorastaan huikeaan kasvuun.

Lähetetty: 1 h, 38 min sitten
Lähettäjä: Gla ###

Kun kerran kysyt annetaan muderni vastaus. Ei sitten haukuta pöljäksi.

Näkyy olevan muotia huomata, että kasvit tuntevat, haistavat, maistavat ja näkevät. Lisäksi penteleet suosivat sukulaisiaan. Biologitkin ovat noista heränneet antamaan näyttöä. Tiede -lehdessä ( 8/2012) on hyvä juttu.

Metsäläset ovat tainneet kyllä nuo hienoudet arvata jo vuosikymmeniä sitten. Olleet hiljaa, kun hullun paprut saa nih helposti.

Jaa, että mitä sitten. Se voi tarkoittaa, että taimiston aukkoon lyöty uusi taimi on helisemässä. Muut ovat jo vallanneet mykoritsat ja ravinteet. Veikkaan, että onnistumisen takaamiseksi tarvitaan kunnon kuokinta.

Ovat muuten varsin mielenkiintoisia asioita nuo kasvimaailman ”uudet” tiedot. Jk-porukankin on syytä tutustua ja hämmästyä.