Oli siinä Metsälehdessä toinenkin juttu. Siinä todettiin, että jatkossa ostajat pyrkivät enemmän arvostamaan ostettavien kohteiden laatua. Siis isotöisestä ja huonoa puuta sisältävästä leimikosta maksetaan vähemmän. Vastaavasti laatuleimikoiden hinnat nousevat. Sehän sopii aukkohakkaajille.

Jos joku haluaa tuhlata rahansa ja vaikeuttaa tulevien polvien hakkuumahdollisuuksia, niin se toki suotakoon.

Toivottavasti tuo laatuhinnoittelu tulee yleiseen käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Olen tainnut mainita huomauttaa ennenkin, mutta toistan taas.

Harsintajulkilausuma on vuodelta 1948.

Sen allekirjoittajat olivat opiskelleet ja urautuneet aikana, jolloin tuo ns. jatkuva kasvatus eli harsinta oli lähes ainut menetelmä.

Tutkijoina olivat yrittäneet saada harsintaa toimimaan, kuten myös käytännön metsäammattilaiset. Päämenetelmiä kutsuttiin nimillä ”varsinainen harsinta tai metsänhoidollinen harsinta”. Turha väittää, että eroavat jk:sta.

Eivät siis onnistuneet ja löivät hanskat tiskiin. Vastustus taisi olla aika vähäistä ja tulos näkyy myös aloittajan mainitsemassa Metsälehdessä. Kärkkäisen laittamasta kuvasta näkee tukin hakkuiden lisääntyneen melkoisesti noista ajoista.

Kukaan ei kiellä yrittämästä ja varmasti onnistuu monessa tapauksessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo esimetsämiehet eivät olleet tolloja, minkä jk-profeetatkin hyvin tietävät.

HJ kaipaili vertailuksi jaksollisen kasvatuksen tuottoa. Tässä yksi laskelma. Lähtöolettama on siis sama kuin siinä jutussa. Valmiina on niitä kuusikoita, joten valinta on vapaa. Esimerkiksi meillä on niitä. Ne ovat kuitenkin eri-ikäisiä, joten ei ole mahdollista suorittaa kerralla esimerkiksi koko metsän harvennusta jk-asentoon. Niitä siis uudistetaisiin 60 vuoden kiertoajalla vanhemmista lähtien..

Hakkuutulot jaksollisessa:
-ensiharvennus 60×15=900 euroa
-väljennys 40×18+40×50=2720 euroa
-uudistus 80×20+320×60=20800 euroa
tulot yhteensä 24420 euroa
uudistus- ja perkauskulut 2500 euroa
Nettotuotto (24420-2500)/60=365 euroa/ha/v (9 m3/ha/v)

Hakkuutulot jatkuvassa
-tukkia 4 m3/ha/vx50=200 euroa
-kuitua 2 m3/ha/vx18=36 euroa
Yhteensä 236 euroa/v. Siis jaksollinen on tällä olettamalla 55 % edullisempi.

Tosiasia on tietenkin, ettei se jatkuvan kasvatuksen metsä yleensä kasva edes sitä 6 m3/ha/v. Ei ainakaan ellei sitä täydennysistuteta ja perata. Jotta menetelmät (ilman jatkuvan hoitotöitä) olisivat taloudellisessa mielessä tasavertaiset, niin jatkuvan kasvatuksen metsän pitäisi kasvaa 9,3 m3/ha/v. Taitaa olla utopiaa.

Uusimmassa Metsälehdessä Pukkala ym kirjoittavat että talousvertailu tulisi tehdä optimoidun jkn ja optimoidun avohakkuusysteemin välillä. Jos otetaan tulojen erilainen ajoittuminen huomioon, tasoittuu tilanne niin paljon, että menetelmien ero kussakin metsikössä menee vaikeaksi ennustaa. Päätöksenteko on vaikeaa.

Ehkä kannattaisi kerätä kokemuksia aluksi sellaisista metsiköistä, joihin JK näyttää luontaisesti hyvin sopivan, eli nuoret erirakenteiset metsiköt hyvillä pohjilla. Lisäksi erityiskohteet joissa poiminta on paras menetelmä. Ja vaikka sitä markkinoidaan kuusikoihin, metsään pitäisi nuoresta alkaen määrätietoisesti rakentaa sekametsärakenne, muuten uudistuminen ei onnistu. Tämä antaa myös pelivaraa myöhemmin, jos paljastuu, että kuusi onkin tyvilahon saastuttama.

Mustapannulle.
Ensinnäkin jaksollisessa kulut ovat luokkaa 10 % myyntituloista. Ei puolet kuten väitit.

Toiseksi se jatkuvan kasvu. Läksin kasvusta 6 m3/ha/v, joka on minunkin mielestäni yläkanttiin. Se 80 m3/20 v= 4 m3/ha/v on lähellä totuutta. (Jos minulla on 60 ha, jatkuvassa, minähän voin vuodessa myydä 60/20=3 ha:n harvennuksen, siis 240 m3. Jaksollisessa vastaavasti kaksi harvennusta ja päätehakkuun. Kutakin 1 hehtaari) Siis lähtien kasvusta 80 m3 20 vuodessa noilla minun hinnoilla, päästään jatkuvassa vuosituottoon 157 euroa/ha. Siis jaksollinen olisi näin laskien yli 100 % edullisempaa.

Kolmanneksi. Kuusikossa päästään päätehakkuussa parhaissa tapauksissa (runkojen keskikoko 800-900 l) vähän yli 80 %;n tukkiosuuteen. Jatkuvassa myydään selvästi pienempää puuta. Siis tukkiosuus voi olla tuo 67 %, ei 60 %, kuten virheellisesti väitit . Vaikka se olisi vähän suurempikin, ei se tilannetta muuttaisi merkittävästi.

AJ:lle
Sekametsää ei saa syntymään muuten kuin uudistamalla alue. Esimerkiksi me pyrimme kasvattamaan sopivilla maapohjilla sellaista äestämällä ja kylvämällä sen yhteydessä männynsiemen ja täydennysistuttamalla seuraavana vuonna kuusta joukkoon. Joku muukin harjoittaa samanlaista uudistustapaa.