Miksi näissä laskelmissa ei oteta huomioon sitä mikä määrä hiilidioksidia vapautui esim. päätehakkuun seiurauksena, paljonko vapautui hiilidioksidia polttoaineista? Varmaan A.J. tietää vastuksen.
Hyvä kymysys Ranella. Periaatteessa hiilinielut kyllä harventamattomissa nousevat, koska harvennettu metsä kasvaa hieman vähemmän biomassaa. Käytännössä harventamaton on tuhoille herkempi, joten tulos voi ollakin toisenlainen. Metsätuhoille herkkiä ovat kuitenkin lähinnä varttuneet metsät, joten tuo kehityskulku kohti Kanadan ja Venäjän metsiä veisi aikaa vähintään muutamia vuosikymmeniä. Poikkeuksena vanhat kuusikot joissa ilmiö näkyy jo nyt.
Näissä hiilivarasto- ja nielukeskusteluissa kannattaa pitää pää kylmänä, ja pitää kokonaiskuva kirkkaana mielessä. Eli ei pidä lähteä vakavasti mukaan sellaisiin keskusteluihin, joissa yhtä osatekijää tarkastelemalla pyritään saamaan aikaan johtopäätös järjestelmätason muutokseen.
Esim Annelin esille ottama jaksollisen eroavuus jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsien maaperän hiilivarannossa. Mitenkäs sitten suu pannaan, jos tällaisen, kokonaisuudesta irroitetun tarkastelun perusteella tehdään merkittäviä muutoksia metsien käsittelyyn. Kyllä tarkasteluun pitää ottaa huomioon kaikki merkittävimmät tekijä, joista tärkein on tietysti puuston kasvu pitkällä aikavälillä.
Jotkut piirit käyttävät häikäilemättä hyväkseen tällaisia osatotuuksia mm perustellakseen jatkuvaa kasvatusta.
Juuri näin tekevät, ja niiden osatotuuksien alas ampuminen on hommaa jota teen innolla. Jos asiasta jotain tietävät eivät lähde mukaan keskusteluihin, näyttämö jää tietämättömien ja tahallisen propagandan levittäjien hallintaan. Marko Junkkarin juttu ennallistamisesta (HS) oli viimeisin mutta se keskustelu loppui lyhyeen.
Oliko siinä vai jossain toisaalla, kun eräs lukija kommentoi että metsätalous on pienentänyt metsien hiilivarastoja luonnontilaan verrattuna. Tuohon on hankala väittää vastaan kun kukaan ei ole mitannut meidän metsiä luonnontilaisina. Voi vain verrata muihin vastaaviin alueisiin samalla havumetsävyöhykkeellä.
Joskus ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta viestintä onnistu, kuten kävi sen avohakkuupamfletin kanssa, että kukaan ei julkaissut sitä. Nyt se on laitettu blogiini os. metsanomistaja.blospot.com.
Onhan itsestään selvää, että avohakkuu alentaa ainakin aluksi metsän hiilivarastoa siihen verrattuna, ettei sitä metsää hakattaisi. Mutta, mutta. Osa siitä puusta päätyy pysyviin rakenteisiin ja korvaa samalla päästöjä aiheuttavia betonia ja terästä.
Osalla tuotetaan energiaa ja korvataan fossiilisia polttoaineita. Jos puuperäisiä aineita ei poltettaisi, ne lahoaisivat ja vapauttaisivat hiilensä suoraan taivaallle.
Aukoissa puun kasvatus ja korjuu on tehokkaampaa.
Kummallista, että näin yksinkertaisista asioista pitää vääntää.
Oliko siinä vai jossain toisaalla, kun eräs lukija kommentoi että metsätalous on pienentänyt metsien hiilivarastoja luonnontilaan verrattuna.
Tähän on helppo vastata. Ihmiset sen ovat tehneet. Ei metsätalous. Ilman metsien hyödyntämistä asuttaisiin maakuopissa ja metsästettäisiin ja kalastettaisiin.
Kuten olen kirjoittanut, niin Suomen metsät hävisivät ensimmäisessä aallossan kaskeamisen, siis ruoan, vuoksi. Seuraavassa aallossa sivistyksen ja elintason vuoksi.
Metsätalous on vaan hoitanut homman tehokkaasti. Muuten metsät olisi hävitetty kuten monissa maissa.
Laskennassa käytetään muistaakseni pitkäikäisille puutuotteille 37 vuoden aikaa. En tiedä mihin perustuu. Paperistakin muuten osa, esim. kirjat, voi olla hyvin pitkäikäistä. Itselläni hyllyssä suuri joukko yli 100 vuotta vanhoja kirjoja ja kaikki hyväkuntoisia.
Hiilinielu laskettaessa otetaan mukaan myös luonnollinen poistuma. Tämähän tapahtuisi myös vaikkei mitään tehtäisi jopa suurempana.
Olisi nykyisillä metsätalousalueillamme kai isommat hiilivarastot luonnontilaisina, koska metsäpalot eivät olisi meidän mereisessä ilmastossa kovin yleisiä. Asialla ei ole kuitenkaan merkitystä globaalin ilmastonmuutoksen kannalta, kun luonnontilaisiksi jättäminen ei ole mahdollinen vaihtoehto. Jonkin verran on merkitystä niiden eliöiden kannalta, jotka suosivat runsaspuustoista vanhaa metsää.
Kunhan päästään uudistamaan metsät luonnonmukaisesti avoimen vaiheen pioneeripuilla (tuoreimmat kasvupaikat rauduskoivulla ja kuivemmat männyllä), niin puun (hiilen) pinnanalainen osuus lisääntyy rajusti näillä syvä- ja runsasjuurisilla lajeilla. Nykytaimilla kierto näkyy olevan rauduskoivulla luokkaa 40 vuotta ja männyllä rapia 50 vuotta (täällä savossa). Tuosta maanalaisesta osuudesta ehtii hajota kiertoaikana murto-osa, eli se oikealla (luonnonlakien mukaisella) puuntuotantotavalla lisääntyy koko ajan. Nykyisellä holtittomalla sorkkaeläinpolitiikalla sitä maanalaista osaa ei kerry pintajuurisesta kuusesta.
Muistikuvieni mukaan on tehty joku laskelma näistä puun korjuun dieselkoneiden päästöistä. Oli kai luokkaa 1% kaikista dieselpäästöstä. Polttoaineita vertailtaessa on huomioitava että myös hiilikaivoksista ja kuljetuksista kuin myös maakaasun pumppauksesta syntyy päästöjä. Maakaasun metaanipäästöt ovat vielä hyvin suuria jäävät usein huomaamatta meillä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.