Miksi näissä laskelmissa ei oteta huomioon sitä mikä määrä hiilidioksidia vapautui esim. päätehakkuun seiurauksena, paljonko vapautui hiilidioksidia polttoaineista? Varmaan A.J. tietää vastuksen.
Kiitos Tomperi luottamuksesta. Hyvä kysymys. Osaan vastata vain osaan. En tiedä korjuukoneiden päästöistä muuta kuin että ne lienevät aika pienet ja niitä syntyy kaikenlaisessa korjuussa, joten niitä ei tarvitse huomioida kun vertaillaan eri hakkuutapojen päästöjä.
Kysymys taimikosta, onko se hiilen nielu vai lähde, vaatii sen määrittelyä mitä päästöjen osioita on huomioitu. Kasvillisuus pelkästään on aina hiilen nielu, jos nettokasvua ilmenee, mutta onko elävien taimien ja pintakasvillisuuden kasvu suurempaa kuin elottoman orgaanisen aineksen hajoaminen tietyllä hetkellä?
Avohakkuussa tulee erittäin suuri kertaluonteinen karikesyöte maaperään, kun jokaisen puun biomassasta jää noin 40 % hakkuualueelle, mikäli hakkuutähteitä ei korjattu energiaksi. Tämän biomassan siis ajatellaan siirtyvän heti elävästä biomassasta maaperän elottoman biomassan ositteeseen (dead organic matter DOM / soil organic matter SOM).
Jos verrataan maaperän elotonta hiilivarastoa ajankohtaan juuri ennen avohakkuuta, siihen saadaan siis aluksi hyvin suuri nousu. Tämän jälkeen alkaa hiljalleen tapahtua hajotustoimintaa, aluksi pienissä karikeositteissa kuten pienissä oksissa ja hienojuurissa. Kasvillisuus alkaa myös heti tuottaa uutta kariketta.
Kysymys kuuluu, kuinka paljon hiilitase (eli kasvillisuuden nettohiilensidonta – maaperän karikkeiden hajotus) menee miinukselle, jos lainkaan, ja kuinka pitkäksi ajaksi? Metsälehden juttu yritti vastata tähän kysymykseen, ja oletettavasti siinä on maaperän hiilivarasto mukana vaikka sitä ei jutussa suoraan kerrottu. Mielenkiinnolla odotamme tutkimuksen jatkoa!
hmmmm sillä ei siis ole tosiaan mitään siis ole merkitystä mitä puustolle tapahtuu näissä laskelmissa eikä sillä paljonko hiiltä päätyy ilmakehään uusiutumittomista hiilivarastoista, noh varmaan laskelmien tekeminen helpottuu ja ymmärrys kasvaa että nieluhan se on ( onko se hiilen nielu vai lähde, vaatii sen määrittelyä mitä päästöjen osioita on huomioitu) kunhan saadaan aikaan muirea poliittinen päästö. Muulla ei ole väliä.( ja vaalit tulossa)
Päätehakkuun jälkeiseen kokonaishiilitaseeseen kuuluu myös mm. tukkipuun hiiilivarastot (esim. rakennuspuut) ja kartonkituotteiden fossiilisten raakaa-aineiden korvausvaikutus.
Mitenkäs se menee kiertoaikana hiilitaseen kehitys, jos/kun metsän kasvua saadaan parannettua sopivalla maan muokkauksella ja viljelymateriaalin jalostuksella melko helposti n. 25-30 % luont. uudistamiseen verrattuna ? Taimikotkin kerää hiiltä alkuun pintakasvillisuuden lisääntyessä, vesakon kasvuun ja kasvatettavien taimien kasvuun sitten jatkuvasti enemmän. Varmaan se 8-13 vuotta jonka jossain on tutkimuksessa saaneet osuu melko hyvin keskimääräiseksi aikarajaksi hiilinielun syntymiseen uudistamisen jälkeen .
Korjuun ja kaukokuljetuksen polttoainepäästöt on murto-osia korjattujen puiden sisältämästä hiilivarastosta. Tulevaisuudesssa luultavasti entistä vähemmän, kun koneiden ja autojen moottorit on entistä vähäpäästösempiä. Päästötasetta pitäisi verrata vastaaviin fossiilisiin päästöihin joita syntyy esim. ruskohiilen/ kivihiilen tai maakaasun ja öljyn käytöstä. Sähköä uudet sellutehtaat varsinkin tuottaa reippaasti yli oman käyttötarpeensa vaikka jäteliemiä jääkin melko vähän siihen käyttöön , kun ligniini ym. kuitupuiden sivujakeet otetaan parempaan käyttöön.
Montako prosenttia tukkipuusta on hiilenä ilmassa viidessä vuodessa, pelkkä sahatavaran valmistus vaatii yli kaksi kuutiota tukkipuuta että saadaan kuutio sahatavaraa, sitten kun siitä sahatavarasta tehdään rakennuspuuta tellinkejä ja vlumuotteja varten niin kerran sitä vain suomessa käytetään ja hukkaa tulee sitten vaikkapa runkorakenteita tehdessä tehtiinpä tehtaalla tai rakennuspaikalla…. kiva jos ois joku löytänt kunon tutkimuksen sahatavara tukin elinkaaresta…
Lillukanvsrsista puhutaan, kun pohditaan, onko oikein, että arvioidaan hakkutähteiden hiilen vapautuvan heti tai viipeellä hakkuiden jälkeen. Jos hakkuita on vuodesta toiseen suunnilleen saman verran kasvuun verrattuna, niin metsäthän ovat kokonaisuutena hakkuutähteiden lahoamispäästöjen suhteen jatkuvuus, eli vakiotilassa. Kokonaispäästössä tietysti on suurempi osuus tuoreista hakkuista, mutta kokonaispäästö on riittävällä tarkkuudella vakio, joten yksinkertaista on olettaa hakkuiden päästöjen tapahtuvan heti hakkuiden yhteydessä. Vuosittaista vahtelua voi tasata vaikka 7 vuoden likuvalla keskiarvolla.
Turhaa ja hedelmätöntä vääntöä hakkuutähdepäästöistä. Ehkä jotain harhaista ”vihreää ideologiaa”.
On kuitenkin kiinnostavaa pohtia aiheuttaako avohakkuu maaperän hiilivaraston alenemista, kuten joskus väitetään, siis verrattuna hakkaamattomaan metsään tai harvennettuun metsään. Itse en usko pysyvään alenemaan, vaan mikäli uudistuminen tapahtuu ja tilalle tulee hyvin kasvava metsä, myös hiilivarasto palautuu sekä maan päällä että alla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.