Keskustelut Puukauppa Apua sahojen tukkipulaan

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 461)
  • Apua sahojen tukkipulaan

    MT:ssa oli juttua sahojen tukkipulasta. Lienee todellista puukauppamäärien laskettua ja sinänsä harmillista.

    Samalla katselin Viron valtionmetsien  hakatun puun huutokauppahintoja (linkistä vielä edukad, niin pääsee Exceliin ja hintoihin). Mäntytukin sahahinta oli minun aikanani ensimmäistä kertaa noussut yli 100 euroa kuutio. Ei 2007 eikä 2018 päästy näihin tasoihin. Lukuisia kauppoja on tehty lisäksi lähelle 100 euroa kuutio.

    Tuo 100 euroa vastannee läheltä sahaa hakattuna kantohintaa 85 euroa.

    Uskon, että jos hinta pystyy joustamaan, niin pulakin hellittää.

    https://rmk.ee/organisatsioon/kuulutused-1/metsa-ja-puidu-muuk/kuulutused

     

  • Puuki

    Hyvähän se , että sahat menestyy, niin riittää paremmin kilpailua jatkossakin isompien ostajien kanssa.   Pölkyllä on sahausta/höyläystä  Kajaanissa Taivalkoskella ja Kuusamossa.  Ostaa myös pikkutukkia joka on molemminpuolinen etu puukaupoissa.     Erikoinen yhtälö sahatavaran laadun ja hinnan kanssa, kun hinta nousi 2-3 x: ksi , niin laatu paremminkin heikentynyt  eikä ainakaan ole parantunut .  Ehkä kotimaahan jää suurin osa sekundasta, kun ulkomaille mennee hyvällä hinnalla paremmat laadut.   Jopa lujuusluokitteluun kelpaamatonta   tavaraa myydään joskus l-luokiteltuna .

    Energian noussut hinta ja puun kysyntä siihen käyttöön lisää kilpailua eikä selluyhtiöt käytä kaikkea kuitupuutakaan vain sellun valmistukseen.  Kyllä ne osaa laskea  miten paljon energian myynnistä saa voittoa ja melko vähällä vaivalla.   Hyvän sellun hinnan aikaan kannattaa tukkiakin laittaa aina tarpeen mukaan  sellukattilaan (ellei ole myös sahatavaran hinnat tapissaan)  ja hyvän energian hinnan aikaan samoin puu kuin puu käy energian tuottamiseen.

    Jätkä

    Ei viimeaikoina Sellufirman ole kannattanut kuitupuuta polttaa energiapulaansa, sellutehdas tuottaa enemmän energiaa kuin mitä se tarvitsee, mutta selluna puusta saa parhaan tuloksen.

    Toki, jos puulaji on väärä, mutta sitä on tullut ostettua, niin se kannattaa myydä jopa energiana eteenpäin. Maailman sivu on tukkipuuta käytetty sellun ja paperin teossa, jos ja kun se on ollut kannattavaa, mutta nykyisillä puutavaran hintaeroilla, kuitupuu on luonnollisesti edullisempaa raaka-ainetta.

    Tomperi

    ”Valmistusmaa määräytyy sen mukaan, paljonko tuotteen hinnasta on kotimaista yli 50 % – ja sen on suomalainen yritysjohto pystynyt niihin järjestämään. = Avainlipputuotteita.”

    Tällä laskutavalla Banaani on suomalaista.

    Kyllä se suomalainen puu on laatutavaraa kunhan tehdään oikeita saheita ja tuotteita.  Jalostamattomasta sahatavarasta entistä vähemmän täyttää ulkomaanlaadun kriteereitä.  Mutta kun runkohinnoittelu tulee voimaan niin sehän johtaa siihen että lähes kaikki sahattu puutavara täyttää nykyiset ulkomaanlaadun kriteerit.

    Visakallo

    Liekö tukkipuun hyvä kysyntä, vaiko paperimiesten lakko, mutta nyt näyttää UPM ottavan entistäkin tarkemmin tukit talteen. Ihan mukavahan sitä on puunmyyjän katsoa.

    A.Jalkanen

    Katselin Metsänomistajat-lehdestä että korona-aikana oli sahatavaran hinta noussut aika paljon (en muista kuinka paljon) mutta tukin hinta valtakirjakaupoissa Keski-Suomessa nousi vain noin 10 euroa, keskimäärin 60 eurosta parhaimmillaan 70 euroon.

    Samaisessa lehdessä oli esittelyssä kahteen kertaan lannoitettu männikkö Saarijärvellä. Apua kiertoaikaan ja tukkipulaan?

    1973. Uudistaminen.

    2008. Ensimmäinen harvennus 35-vuotiaana

    2012. 1. lannoitus.

    2017. 2. harvennus.

    2020. 2. lannoitus.

    2027 Päätehakkuu noin 55-vuotiaana.

    Nostokoukku

    Tuossa se taitaa näkyä tukkipulan ja laatuongelman syy. Keskenkasvuisena pinoon, d 1,3 jos on 23 cm ei voi paljon odottaa laatua eikä kertymää. Saha ei voi paljon maksaa tukista josta eniten tulee kuorta, haketta ja purua.

    Kalle Kehveli

    Tukit lajitellaan ennen sahuuta, ja on niillä pojilla semmoiset ”speksit”, että saanto on hyvä kaikista läpimitoista.

    aegolius

    Ostajalla, jolle myin kesällä, oli käytössä järeysbonus. Jos tukkirunkojen keskikoko leimikolla ylitti 0,5 m3 sai pienen bonuksen kuutiohintaan. Bonus ei tosin ollut häävi, mutta he olivat silti ainoa, joka tällaista edes tarjosi.

    En siis usko ollenkaan, että Nostokoukun teorialla olisi mitään totuuspohjaa. Jos saanto-% kasvaisi merkittävästi järeyden kasvaessa, saha maksaisi järeydestä ekstraa jollain tavalla.

    Jätkä

    Me laskeskeltiin joskus oikein vakavissaan sitä,mitä minkälaisista tukeista kannattaisi parhaiten sahata ja myös sitä, millaisia dimensioita niistä tukeista saa.

    Siihen on hyvä apukeinokin olemassa. Tietokoneelle asennettava postausohjelma. Asetetaan vain esim terän paksuus ja erilaisten saheiden tuoremitat ja ”Aletaan sahaamaan”. Kun ohjelmaan on syötetty tukkien hinta sahalla ja valmiin tavaran ulosmyyntihinta, päästään laskemaan, kustannuksia ja mahdollista voittoa.

    Kun mukaan otetaan laatulajittelu sahatavaralle, päästään jo lähelle totuutta.

    Nythän uusimmissa päivitetyissä sahalaitoksissa sahataan pelkästään tietokoneen ohjaamia saheita, Ei laiteta sahalla ”Tällejä (asetteita”), vaan laitteet muuttavat joka vedolle terän – parin asemaa, jolloin nykysahat pääsevät jopa parempaan tulokseen kuin sirkkelisahuri.

    jees h-valta

    Taitaa todella päästä. Kun tukki pistetään jakeiksi sekunnissa ei taida paljon kästöitä ehtiä väliin vai mitä Jätkä? Tällaista Rauman uudella sahalinjalla.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 461)