Metsänomistajan matikkapää -ketjussa Anton oli huolissaan teerikantojen vähentymisestä ja esitti sille selityksen. En ihan ymmärrä mitä tekemistä teerillä on metsänomistajien laskutaidon kanssa, mutta linnuista kiinnostuneena esitin Antonille tarkentavan kysymyksen johon hän vastasikin. Nuo tekstit löytyvät mainitsemastani ketjusta.

Vaikka tämä ei mikään lintupalsta olekaan, haluan nostaa Antonin näkemykset vielä tässä esiin, sillä ne sisältävät nyt kovasti muodissa olevaa alternative facts -tyyppistä todistelua.

Olen Antonin kanssa samaa mieltä siitä että teerikannat ovat 1960-luvun tasosta vähentyneet olennaisesti, jolleivat suorastaan romahtaneet. Me molemmat perustamme kantamme talvilintulaskentojen tuloksiin, jotka antavat lintukantojen suuremmista muutoksista luotettavan kuvan vaikka Luonnontieteellinen keskusmuseo vähän varoitteleekin mahdollisista virhelähteistä.

Anton tulkitsee kuitenkin laskentojen tuloksia varsin vapaamielisesti.

1. Hän ensinnäkin ottaa vertailujensa lähtöluvut vuodenvaihteesta 1962-63. Se on jostain syystä ollut aivan poikkeuksellinen teerivuosi laskennoissa, sillä määrä oli lähes kaksinkertainen vuosikymmenen keskiarvoon verrattuna. Sopivalla lähtöarvoilla lopputulokset vääntyvät haluttuun suuntaan.
2. Anton kirjoittaa että tämän vuoden (2016-2017) laskennassa koko maasta on löydetty 212 teertä. Oikea talvilaskennan lukumäärä on 1037 lintua.
3. Anton kertoo että Kirkkonummen Biskopsbölen reitillä on vuodenvaihteessa 1962-63 laskettu 240 teertä. Tuon reitin laskennat on aloitettu kuitenkin vasta 1978. Kirkkonummen muiltakaan reiteiltä ei löydy läheskään moista teerimäärää.
4. Anton toteaa että ”vuodenvaihteessa 1962-63 on turun torin ympäriltä viiden (5) kilometrin säteellä sijaitsevilta laskentareiteiltä laskettu 138 teertä.” En löydä tietokannasta yhtään noihin lukuihin likimainkaan yltävää turkulaista reittiä.
5. Antonin mukaan teerikanta on erityisesti alentunut ”holtittoman puupääprofessorivetoisen tappokampanjan (aloitettu 2001) aikana”. Kanta kuitenkin väheni hitaasti 60-luvulta 80-luvun lopulle saakka, mutta romahti sitten äkisti kolmessa vuodessa noin puoleen. Sen jälkeen kanta pysyi 20 vuotta suurin piirtein vakaana, mutta on ehkä 2010 luvulla jälleen hieman vähentynyt. En näe teerikannan vaihtelun ja mainitsemasi 2001 aloitetun ”tappokampanjan” välillä yhteyttä: tapahtuihan äkillinen väheneminen kymmenen vuotta ennen kampanjan alkua.
6. Antonin mukaan ”kanalinnut viihtyvät hyvin kaupunkiympäristössä ihmisten lähellä (edellyttää kuitenkin ehdottomasti sitä, että niitä ei tapeta eikä myöskään niiden voimakasta lisääntymistä edistäviä myyränsyöjiä)”. Rohkenen arvella cityteerien määrän olevan kuitenkin melko vähäisen. Tai hetkinen, Anton voi ollakin osin oikeassa – onhan se Kuusamokin kaupunki.

Metsä- ja lintuasioissa jokaisella tulee ilman muuta olla oma mielipiteensä. Mutta jos mielipidettään ryhtyy perustelemaan viittauksilla tutkimustietoon, pitää näiden viittausten olla paikkansa pitäviä. Muutoin keskustelusta tulee osa sitä paljon mainostettua valemediaa.