Keskustelut Metsänomistus Ampiainen on vaarallisempi kuin kaikki Suomen suurpedot yhteensä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
  • Ampiainen on vaarallisempi kuin kaikki Suomen suurpedot yhteensä

    Tilastokeskuksen kuolinsyylukujen perusteella ampiaiset aiheuttivat vv. 2001-2006 kaikkiaan seitsemän kuolemantapausta maassmme, keskimäärin yhden kesässä.

    Ne ovat siis vaarallisempia kuin kaikki Suomen suurpedot yhteensä.

  • Iron Man

    No johan tämä harmiton harrastelija on mahoton viäräleuka.

    jees h-valta

    Vai harmiton harrastelija. Ja nämä kovat ammattilaiset ironit ovatkin sitten kai harmillisia? Mitä olen lueskellut harrastelijan kirjoituksia aika kovan tason metsäläinen tuntuu olevan hänkin.

    Anton Chigurh

    Tämä jees-helvetinvallan ylistämä harhastelija kertoi tapaamisessa olevansa jämtlanninpystykorvien kasvattaja. Edelleen kertoi hirviä olevan liian vähän. Hirvituhojakaan ei hänen mukaansa ole.

    Anton Chigurh

    Minä muistan keskusteluni sen metsänhoidon mallitilan isännän kanssa. Siellähän rauduskoivun kasvu oli massiivinen. Sitä vain ei kuulemma pysty siellä kasvattamaan kuin aitauksen sisällä.
    Hän yhtyi näkemykseeni, että porot tulee hävittää sukupuuttoon ja hirvikanta saattaa ekologisesti kestävälle tasolle eli kymmenesosaan nykyisestä.

    jees h-valta

    Aivan luonnollisen varma tapa kasvattaa lehtipuuta on juuri aitauksen sisällä. Silloin pärjätään jopa nykyisessä mielettömässä hirvikannassa ja vain laiskuus on este ettei näin tehdä.
    Viiden eri lehtipuualan aitaajana tiedän ettei se ihmistä riko työllä.
    Lisää vain mielenkiintoa seurata puuston kehitystä ja samalla aitauksen toimintaa. Viimeviikon saldona oli kahden alalangan sisälläkäynti pienen matkaa. Toisella tapauksella oli jäänyt kiinni elukkaan ja aika teutarointijäljet heinikossa olikin. Veikkaan peuraa tai kaurista. Sarvissa ilmeisesti lanka kiinni.
    Toinen pohjois-satak. tiluksella oli vetänyt alalangan poikki ja se oli noin viisikymmentämetriä maastossa suorana. Varmaan kutitteli sorkan raosta mukavasti vauhtia kintereisiin.
    Lasken nämä molemmat marjastajien ansioksi. Pitkän hiljaisuuden jälkeen. Kun lähimaastossa liikkuu enemmän ihmisiä niin hirvetkin poukkivat pakoon hiukan turhan hulvakkaasti. Rauhassa liikkuesaan ne kyllä jo väistävät aidan sivua pitkin.
    Noissakaan kummassakaan ei taimivahinkoja.

    Aukusti

    Näin kesän lopulla ampiaisten kuningattaret alkavat etsiä talvehtimispaikkoja, missä voivat viettää talven horroksessa.

    Siitäkö johtunee, että lupiinikasvustoa raivausahalla raivatessa yksittäisiä ampiaisia pyöriskeli ympärillä ja yritti tulla jopa aivan suuhun! Pesistä ei ollut kyse.

    Halkosirkkeli on myös kone joka käydessään kiinnostaa ampiaisia.

    Kalanperkaajalle ampiainen on myöskin tuttu kaveri.

    Kipeimmän pistoksen sain kerran syyskesällä ollessani syömässä mustaherukoita suoraan pensaasta. Siinä marjoja ottaessani sattui ampiainen olemaan samassa tertussa ja jäi puristuksiin peukalon ja etusormen väliin . Ehti pistää pari kertaa nivelen kohdalle ja kun katsoin sormeani, näin kuinka myrkkyrauhaspussi oli jäänyt piikin mukana sormeen kiinni. Ja tietysti pumppasi koko ajan lisää ainetta pistokohtaan ennenkuin älysin pyyhkäistä sen pois. Turvotus ja kipu kesti tavallista pidempään.

    Aukusti

    Täällä pohjoisessa alkavat ilmat olla jo senverran viileitä, että ampiaiset alkavat olla melko hitaita liikkuessaan. Kuitenkin vielä pystyvät päiväsaikaan liikkumaan lentämällä.

    Tuossa halontekopaikalla kun sirkkelöin kuivia latvusriukuja sopivanmittaisiksi niin ampiaisia lentelee ympärillä. Mikähän ihme niitä siinä terässä houkuttaa?

    Onko muilla samanlaisia havaintoja?

    Aukusti

    Ampiaisista ja muista pistäjistä on Juhani Itämies ja F-kustannus julkaissut v. 2008 kirjan : ”PAARMAN PUREMAA Tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä”.

    Teksti on varsin hauskasti kerrottua, mukavaa lukemista vaikka seuaavaa kesää odotellessa. Humoristinen piirroskuvitus.

    Esim punkeista mm:”Tässäpä olisi oiva tilaisuus kohentaa lomatressin aikana rakoilevaa parisuhdetta. Ei muuta kuin illalla vaateet pois ja kumppanin ihoa tutkimaan. Erityisesti alueet, joihin ei itse näe, kannattaa käydä läpikotaisin ja antaumuksella läpi. Kun tämä tehdään riittävällä paneutumisella,voidaan olla varmoja,että näitä lätysköjä ei iholle jää. Hyvässä lykyssä tämä apinamainen toverin syynäys voi johtaa monenlaiseen kesäiseen iloon.”

    6 m3

    Kuukauden takainen kokemus. raivuureissulla vatukon läpi mennessä neljä pistoa, pakaraan, kaksi reiteen ja yksi poskeen.
    En jäänyt tutkimaan oliko ampiaisia vai mehiläisiä.
    Oli otettava kyypakkaus tabut.

    mehänpoika

    Verkkohuppu raivuulle päähän näin viileillä syyskeleillä. Muuten riittää normaali pukeutumine. Huppu estää niin hirvikärpäset kuin ampiaisetkin häiritsemästä työskentelyä. Ampiaisia on vielä nytkin sateelta suojassa olevissa maakoloissaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)