Tuossakin tehdään tukkia,luulisin.Mittakaava vaan on eri.Kouran suurin kaatoläpimitta on metrin ja karsinta 85 cm.Kourassa pysyvän puun suurin paino on 3 tonnia ja alustakoneen pitäisi olla yli 35 tonnia.

Opettavaisia videoita monelle metsänomistajalle, motivaatio tuntuu tällä kaverilla olevan kohallaan.  Hakkuukoneen kuljettajan motivaatiota minäki olen pyrkinyt kohottaan kunnollisella ennakkoraivauksella ja kehumalla ja kannustamalla koneen kuljettajaa.

Tolopaisen asiaatuntemattomuus taas paistaa. Ensinkin jokainen ammatti on vain ammatinvalintakysymys ja mikään pakko ei ole moton koppiin tälläytyä. Uskon että suurin osa moton kopissa työstävistä omaa oikeanlaisen egon eli on oppinut pitämään itseellisestä työstään. Voisin hyvin itsekkin olla päiväni tuossa työssä. Aivan samoin teen yksinäistä työtä vaikka olen liikkeen tiskin takana. Työtovereita ei ole tällä työpisteellä joten kaikki päätökset teen omin päin. Työ on aina ”pakkotahtista” koska työtä pitää tehdä elääkseen. Jos ei tee se on sitten toisenlaisen elämän tarina se, ja siihen harva pyrkii tieten. On aivan sama oletko työtä suorittamassa kopissa tahi kopin päällä kun aina olet kuitenkin yhteydessä ulkomaailmaan. Puhelin ja tietotekniikka pitää siitä huolen. Aika usein liikkeessäkin työskentelen kopissa kun esim. laskutan asiakkaitani tahi sähköpostittelen jne, jne. Tauotkin voi pitää omaan tahtiin ja mikäpä mukavampaa kuin motomiehellä kannon nokassa luonnon helmassa.

Sehän on vain sinun näkemyksesi mitä kirjoittelet. Useimmat eivät halua tehdä töitään yksin yksinäisyydessä. Kaikki metsätyö on yksinäistä puurtamista, eikä sovellu kovinkaan monille. Työpaikoilla voi esim. ruokatunneilla tavataa eri osastojen ihmisiä ja yleensä juttu luisti. Tietenkin jokaisella on omat työpisteensä, mutta harvoilla työpaikoilla työntulos on täysin riippuvainen siitä onko sormi koneen nappulalla, ei ainakaan myyntityössä. Asiakkaat tekevät ostopäätökset eivät myyjät. Sinun työsi on lastenleikkiä verrattuna pakkotahtiseen työhön, jonka tulos näkyy kokoajan tietokoneen näytöllä ja isäntä puhaltaa seläntakana.

Onhan toki sellaisiakin ihmsiä, jotka eivät pysty tekemään mitään, jos ei ole koko ajan lähellä sellaista henkilöä, jolta voi kysyä neuvoa.

Kuitenkin on myös sellaisia, joiden toiminta edellyttää sen verran keskittymistä, että siinä ei ohjaamossa selostajaa tarvita. Tiedän monta, jotka eivät jatka työtään, jos joku ”häirikkö” tulee – sanotaan nyt selän taa.

Noita paskanjauhajia on aivan liikaa, vaikka he ovatkin yleensä hyvää tarkoittavia. Jos kuvitellaan tilanne, jossa kaadan isoa pihapuuta ja paikka on ahdas, en kaipaa siihen yhtäkään asiantuntijaa neuvomaan.

Työnteko on työntekoa ja seurustelu on seurustelua.