› Keskustelut › Metsänhoito › Aluskasvustosta uusi metsikkö ?

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Aluskasvustosta uusi metsikkö ?

    Lähetetty: 23.6.2019, 18:30

    Lukijoiden kuvasssa aiheesta jo jonkun verran keskusteltu, mutta aihe on niin mielenkiintoinen, että kannattaa tälle jo oma ketju perustaa.

    Muutamat kirjoittajat ovat sitä mieltä, ettei etenkään kuusen kasvua männikön pohjalla tule sallia lahoamisen vuoksi.

    Mitä mieltä muut ovat ja onko pitemmältä ajalta kokemusta tästä ?

    Itse olen koivikon alla suosinut kuusen taimettumista, jopa istuttanut lisää taimia joukkoon. Myös rehevillä alueilla mäntyjen alle paikoin nousee lihava kuusen taimikko ja olen sen vielä antanut olla pystyssä.

    Pitäneekö pistää matalaksi ?

    Tämähän liippaa samalla läheisesti tähän paljon kehuttuun ja parjattuun jatkuvaan kasvatukseen.

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 24.6.2019, 22:42

    Koivuja on tarkoitus istuttaa vain sellaisiin aikkopaikkoihin, joita ei isommat kuuset juurikaan varjosta. Katsotaan nyt ensin, miten alikasvuston käy. Etelärinne hieman lisää valoisuutta.

    jees h-valta 24.6.2019, 22:44

    Älä niitä haavikoita Jätkä  joka asiaan sekoita. En kai minä istutusalalle enää muita lajeja istuta. Kyse on männikön alle tulleesta tahi istutetuista. Mutta on tosiaan aloja joissa ei ole tarvinnut tehdä mitään ja uudistuskriteerit täyttävä metsä kasvaa.

    Jätkä 24.6.2019, 23:00

    Mutta varsinaisen munauksen meinaat tehdä, jos rääseikköön istutat männyn rotutaimia. Jos vaikka hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen olisi useampiakin männyn ja kuusen taimia jäänyt ehjiksi ja hyvävointisiksi, ja niiden ympärille istutetaan kymmensenttisiä männyntaimia, niin varsin nopeasti nuo luonnontaimet tempaisevatkin etumatkaa  – onhan niillä jo juromisvaihe ohi ja ikää 20 – 60 vuotta.siinä ne sitten kasvavat ja leviävät tehden reiän muuten hyvään viljelytaimikkoon.

    Viljelyaukosta pitää poistaa kaikki puuvartiset kasvit, jotka raivurilla saa poistettua ja ne, jotka ovat liian lyhyitä, pitää repiä juurineen irti.

    Burl 24.6.2019, 23:36

    Tästä aiheesta on palstalla keskusteltu monta kertaa aiemminkin, pääsemättä yhteisymmärrykseen. Oma käsitys on, että homma saattaa onnistuakin, mutta epävarmuustekijöitä on monta. Ensinnäkin alikasvoskuusikon olisi oltava tervettä – no, omilla mailla ne ovat olleet terveitä, mutta ilmeisesti aina ei ole näin. Karkeasti ottaen alikasvoskuusten latvakasvainten ollessa 15 cm ennuste on hyvä, 10 cm kohtalainen ja jos 5 cm, kannattaa ehkä hylätä ajatus.

    Toinen keskeinen juttu on korjuu. Olisi saatava semmoinen motokuski ja kone, joilta homma onnistuu. Kokemus on osoittanut, että on olemassa tekijämiehiä ja sitten niitä, jotka eivät edes yritä. Kerran sattui niin, että hakkuu meni nappiin, mutta ajokonekuskille ei ollut tieto välittynyt alikasvoksen säästämistavoitteesta ja taimikko meni luvattoman aukkoiseksi.

    Äsken kävin tarkastamassa kaksi vuotta sitten uudistettuja kuvioita. Mukaan sisältyy 0,2 ha alikasvoksesta uudistettua kuusikkoa. Hakkuuta seuraavana kesänä näytti perin surkealta puuston yleisilme, mutta odotetusti nyt puskevat väkevän vihreää neulasta ja latvukset venyvät.

    Tällä savotalla sattui niin, että työmaan aloittanut kuljettaja ei ollut lukenut korjuuohjetta läpi. Mainitsin toiveen alikasvoksen säästämisestä paikalle päästyäni ja tieto tuli yllätyksenä kuljettajalle. Suurta vahinkoa ei ollut päässyt tapahtumaan, sillä aloitti vt-pohjalta parin hehtaarin uudistusalalla. Alikasvoksen säilyttäminen onnistuikin sitten ihan hyvin – tosin uudistusalan raivuulla niitin kuukauden päästä männynkasvumaalta näreet nurin. Se sapettaa, että aamuvuoroon tullut kaveri ei ollut myöskään korjuuohjeeseen perehtynyt ja oli pari tuntia ehtinyt tehdä tuhojaan rinteen korpipohjaisessa alareunassa jota sitten pääsin istuttamaan.

    Ei ole mahdotonta, että koivikon alle syntyisi mäntyalikasvos, joskin harvinaista se on. Eräältä tilalta on ilmakuva 50-luvulta, missä näkyy omenapuuasennossa oleva vanerikoivikko mt:llä (minkä perimätieto vahvistaa). Nyt paikalla on tukkipetäjikkö, joka on mitä ilmeisimmin siemensyntyinen. Samalla tilalla on 22 vuoden takainen uudistusala, jossa puolentoista aarin kokoisen sästöpuukoivuryhmän alle on tullut verrattoman hyvälaatuinen männikkö – taidan hakkauttaa koivut nurin. Nimittäin koivuryhmä jätettiin pystyyn, kun olivat juuri kovimmassa arvokasvuvaiheessa ja säästöpuita on runsaasti kuviolla.

    Gla 25.6.2019, 06:29

    Aukkopaikkojen täydentäminen istutustaimilla silloin, kun kokoeroa on jo lähdössä 3…7 m, on aika haastavaa. Ylempi kerros on päässyt kasvussaan vauhtiin ja valon määrä niiden vieressä vähenee nopeasti. Se taas hidastaa alla olevien taimien kasvua. Tästä seuraa se, että täydennettävien reikäpaikkojen koko on oltava melkoinen, jotta taimilla olisi mahdollisuus kasvaa korjuukelpoisiksi. Pitäisi nähdä puusto päätehakkuutiheydessä erirakenteisuuden takia vielä sitä hiukan harvemmassa, siitä voi yrittää hahmottaa täydennettävien reikien kokoa. Kun vielä on turha normaalin taimikon tiheyttä paikkaamisessa tavoitella, täydennettävä runkoluku jää yllättävän pieneksi. Ilmiö on sama kuin alikasvoskuusituppaiden harvennus, joista saattaa jäädä 1 tai 2 kasvatuskelpoista jäljelle, vaikka lähtökohta näyttää taimien määrän perusteella paljon paremmalta.

    Itse käyttäisin täydennykseen kuusta, en koivua. Alla olevat koivut ainakin täällä menee 100% varmuudella hirvieläinten suuhun, lisäksi kuusi menestyy kuusen katveessa paremmin kuin koivu tai mänty. Tosin täydennystä olen tehnyt kuten luonto on sen ajatellut eli laittanut puolivarjolajia valopuun alle, en päinvastoin. Jonkin verran on kuusta kuusikkoonkin tullut laitettua ja edelleen hämmästyttää aukkopaikkojen kutistuminen muutamassa vuodessa, jolloin osa täydennystaimista on jäänyt isompien alle ja siksi kasvu hidastunut.

    jees h-valta 25.6.2019, 08:17

    Jätkälle selvennykseksi että ne jättöryhmät ovat jo lähes kuitupuu kokoa olevaa joten niiden kokoero tosiaan on selvä nyt istutettuihin männyn taimiin. Mutta juroohan nekin ja sinä aikana mänty omassa kasvuympäristössään ottaa mitassa kuusiryhmiä kiinni. Valo riittää mäessä kaikille. Ja virta maassa, alue on torppa-ajoilta ollut lehmien laidunnusalaa. Se on kyllä syy myös tyvilahon paikoittaiseen esiintymiseen mutta ne kohdat aion vahtia enskassa tarkkaan että lahot hakataan pois.

    suorittava porras 25.6.2019, 08:58

    Finsilvan puolelle kävivät jälkikäteen kaatelemassa hakkuunyhteydessä uudistusalalle unohtuneen kuusialuskasvoksen männyntaimikon seasta. Moottorisahalla kylmästi nurin kaikki. Ammattimiehet tietävät ,että kuusen alkutaival saattaa näyttää hyvältä ,mutta kuitupuuta isommaksi kuusi ei kasva . Haittaa ainoastaan mäntyjen kehitystä. Fiksuinta olisi siivota hakkuuala jo ennen hakkuuta. Myöhemmin on paljon työläämpää.

    Menninkäinen 25.6.2019, 10:03

    Tähän asiaan ei hyvää ohjetta ole kellään. Riippuu niin monesta asiasta.

    Mutta jos maapohja on kuuselle sopivaa ja taimi aines on tervettä, tasakokoista ja nuorta. Sekä omaa hyvän latvakasvun. Aluekin pitäisi olla sen kokoinen tai kuvion reunassa että tulevaisuuden hakkuut on järkevästi tehtävissä.

    Viime syksynä tehtiin koivikon alle muodostuneeseen aluskasvustoon ensiharvennus. Vajaan hehtaarin alue. Puuta lähti n.60m3/ha. Jäävä puusto ei niin hyvälaatuista kuin olisi istutetussa. Mutta ihan ok lopputulos.

    Sitten on alue joka oli metsänhoitosuunnitelmaan merkattu hyödynnettäväksi aluskasvillisuudeksi. Alue on aukkoinen. Pienemmät kuusen taimet kuoli. Alueella sellainen heinästö ettei tule edes koivua tai vesakkoa aukko kohtiin. Osa alueesta mätästettiin ja istutettiin männylle. Ne kasvaa hyvin. Virheistä oppii. Tuolla alueella toimii vain muokkaus ja mänty/koivu. Vaikka siellä seassa isoja kuusia olikin päätehakkuu vaiheessa.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3