› Keskustelut › Luonto › Alkuperäisluonto paineessa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Alkuperäisluonto paineessa

    Lähetetty: 10.11.2016, 10:05

    Merkitty: 

    Olen puuntuotantometsän/talousmetsän vastapainoksi yrittänyt suojella muutaman aarin lehtotilkkua. 30 vuotta sitten raivasin kuuset pois. Jäljelle jäi mm. vaahteroita, saarnia, raitoja,  ja monipuolinen aluskasvillisuus.

    Alueelle ilmestyi esimerkiksi valkolehdokkia. Joka levittää notkoon juhannuksen aikaan yöllä huumaavaa tuoksua. Olen kalkitsemalla ja heinäämällä saanut esiintymän leviämään. Valkolehdokki on täysin rauhoitettu kasvi. Muutama vuosi sitten kaikki kukinnot oli poimittu, myös seuraava vuonna. Sitten laitoin riistakameran, syylliset löytyivät. Valkohäntäpeurat. Samoin ne popsivat kaikki jalojen lehtipuiden luontaisesti syntyneet taimet ja lähes kaikki kukkivat kasvit mm. kellokasvit. Yritin verkkoaidalla suojat aluetta, mutta ensin ne menivät yli kun korotin, sitten ali ja lopuksi läpi särkemällä ja kaatamalla aidan. Eräs naapuri yritti suojella puutarhaansa sähköaidalla, mutta juttu, ei onnistu.

    Sitten alueelle ilmestyi ilveksiä ja ajattelin, että tilanne alkaisi helpottua, mutta yllättäen jossain päätettiin, että ilveskantaa pitää harventaa. Linkin kartta kertoo jotain kannan suuruudesta.

    http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/matkalla/4588/Kartta-kertoo-miss%C3%A4-peurakolarit-on-ajettu—uskomaton-tiheys-karttoja-lis%C3%A4tty.htm

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • Gla 6.6.2018, 09:13

    Luke: Susikannan painopiste siirtynyt länteen.

    ”Susien määrän kasvua läntisessä Suomessa selittävät useat tekijät. Useimmat läntiseen Suomeen asettuneet susiparit ovat saaneet pentuja keväällä 2017. Myös susien ravintotilanne on läntisessä Suomessa oleellisesti parempi kuin itäisessä Suomessa.”

    Jokohan vähitellen susien metsästäjät ymmärtävät petojen ja saaliseläinten määrien välisen suhteen merkityksen? Muistutuksena vain, että täällä on pelkästään valkohäntäpeuroja 30-50 kpl/1000 ha. Muut sorkkaeläimet siihen päälle.

     

     

    hemputtaja 6.6.2018, 10:51

    Alkuperäisluonto? Mitä se on? Jääkauden jälkeen Suomi on käyty läpi luultavasti satoja kertoja metsäpaloilla, kaskeamisilla, tervanpoltolla, jne.

    Mitä enemmän miettii noita piiskatermejä kuten: monimuotoisuus, vanhat metsät, lahopuu, kauheat avohakkuut, tehometsätalous sitä enemmän alkaa epäillä pahaa bluffia.

    Siihen mietintään kun vielä lisää Natura -alueet yms.  rajoitteet, alkaa kone nakuttaa.

    Raskaasti epäilen, että esim. nuo Natura alueet ovat Euroopan laajuinen vempautus, jonka ainut tarkoitus oli siirtää valtaa maanomistajilta vihreän klaanin hoteisiin. Homma toteutui mallikkaasti vihreiden virkailijoiden toimesta ja vasemmisto taisi peesata.

    Luonnonsuojelun kanssa noilla ei taida olla mitään tekemistä. Ei myöskään ihmisen suojelun.

    Luonnonsuojeluhan on harhainen käsite. Perimmiltään pitäisi oleman kysymys estää ympäristön turmelu elinkelvottomaksi. Avohakkuiden kiellolla ei siinä kuviossa ole mitään tekemistä.

    Jos turmelussa onnistumme (mahikset ovat hyvät), ihminen häipyy. Muutama heimo Borneon viidakossa voi jatkaa eloaan kuten ennenkin.

    Olipa korkealentoista. Ihan häijyä tekee, mutta olkoon.

    puunhalaaja 3.12.2020, 20:21

    Tässä onkin tähn keskusteluun sopiva ihan tuore juttu: https://dissertationesforestales.fi/pdf/article10486.pdf

     

     

    puunhalaaja 3.12.2020, 20:23

    Ja toinen mielenkiintoinen luettava tässä: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/05/Mets%C3%A4ELO_muistio_10.1.2019_Lehdot_lehtipuut.pdf

    Pakko laittaa kaksi viestiä kun tämä systeemi ei hyväksy kahta linkkiä samaan viestiin. En tiedä kumpi tässä maailmassa on surkeampi esitys, tämän keskustelufoorumin tekninen toteutus vai Suomen sorkkaeläinpolitiikka.

    Puuki 3.12.2020, 20:46

    Sehän olikin mielenkiintonen katsaus lehtojen ym. suojelualueiden tilanteesta.  Suojelualueilla pitäisi siis tehdä aukkoja ja kulotusta jotta haavat selviäisi paremmin. Se on tärkein monimuotosuuspuu ja kärsii suojeltujen kuusikkoiden valottomuudesta.

    Toinen yllättävä asia on pellonmetsitysten monimuotoisuutta lisäävä vaikutus. Niiltä löytyy muualla harvinaisia ötököitä ym. mielenkiintoista juttua varmaan biologeillekin.

    A.Jalkanen 3.12.2020, 21:50

    Suojelualueilla saisi mielellään toteutua luontainen kasvillisuuden kehityskulku, mutta on isojen haapojen häviäminen varmasti ongelma, jos ne eivät säily umpeen kasvavilla suojelualueilla. Siispä niitä pitäisi sallia myös säästöpuina talousmetsissä silloin kun niistä ei ole haittaa männyn uudistamiselle, vaikka tärkeissä elinympäristökohteissa. Luonnottoman suuri sorkkaeläinlaidunnus estää varmasti lehtipuiden uudistumista kaikkialla – ne kun eivät piittaa suojelualueiden rajoista.

    Metsuri motokuski 3.12.2020, 21:55

    Kyllä ne haavat ovat yksi tärkeimmistä säästöpuista nykyään. Fcs sertifiointi kehoittaa halkaisijaltaan kaikki yli 60 cm puut säästämään.

    puunhalaaja 3.12.2020, 22:09

    Ai niin, unohtui mainita, että tuossa ekan linkin tutkimuksessa on viitattu johonkin A. Jalkaseen, ettei olisi Anneli kyseessä?

    Gla 4.12.2020, 07:36

    Puuki: ”Toinen yllättävä asia on pellonmetsitysten monimuotoisuutta lisäävä vaikutus. Niiltä löytyy muualla harvinaisia ötököitä ym. mielenkiintoista juttua varmaan biologeillekin.”

    Pellon metsittämisen monimuotoisuutta lisäävä vaikutus tuskin sinänsä yllättää. Ainoastaan se, millainen eliöstö tuonne kehittyy. Jos kuviolle saa synnytettyä sekametsän, jossa on erirakenteisuutta eli valopuita päällä ja kuusta alla, tuloksena täytyy olla kiinnostava kohde. Maataloustausta mahdollisine kalkitsemisineen luo varmasti rehevän elinympäristön ja tällöin harvinaisten eliöiden päätyminen sinne ei näin ajatellen olekaan enää yllättävää. Kiinnostavaa on se, miten luontoväki tulevaisuudessa suhtautuu näihin kohteisiin. Tuleeko puupelloista suojelukohteita.

    A.Jalkanen 4.12.2020, 09:18

    puunhalaaja: sama henkilö, kiitos vinkistä! Tutkittiin metsätuhojen esiintymistä VMI8-aineistossa yhdessä kollega Ulla Mattilan kanssa. Ullan julkaisu koskien männynversoruosteen ja haavan yhteyttä taimikoissa myös viitattu. Väittelijä onkin kiitettävän hyvin tietoinen Joensuusta valmistuneiden tekemästä tutkimuksesta.

    Joutoalueiden metsitystuki (huom. ei joutomaa) tulee ilmeisesti hakuun maaliskuussa. Tuen ehtona taitaa olla se, että kohdetta hoidetaan, ja hoitoon tulee erikseen oma tukiosio. On ihan mielenkiintoinen ajatus, että metsitettäisiin vaikka tervalepällä tai jaloilla lehtipuilla, jätettäisiin sitten hoitamatta ja saataisiin mahdollisesti monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6