› Keskustelut › Luonto › Alkuperäisluonto paineessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Alkuperäisluonto paineessa

    Lähetetty: 10.11.2016, 10:05

    Merkitty: 

    Olen puuntuotantometsän/talousmetsän vastapainoksi yrittänyt suojella muutaman aarin lehtotilkkua. 30 vuotta sitten raivasin kuuset pois. Jäljelle jäi mm. vaahteroita, saarnia, raitoja,  ja monipuolinen aluskasvillisuus.

    Alueelle ilmestyi esimerkiksi valkolehdokkia. Joka levittää notkoon juhannuksen aikaan yöllä huumaavaa tuoksua. Olen kalkitsemalla ja heinäämällä saanut esiintymän leviämään. Valkolehdokki on täysin rauhoitettu kasvi. Muutama vuosi sitten kaikki kukinnot oli poimittu, myös seuraava vuonna. Sitten laitoin riistakameran, syylliset löytyivät. Valkohäntäpeurat. Samoin ne popsivat kaikki jalojen lehtipuiden luontaisesti syntyneet taimet ja lähes kaikki kukkivat kasvit mm. kellokasvit. Yritin verkkoaidalla suojat aluetta, mutta ensin ne menivät yli kun korotin, sitten ali ja lopuksi läpi särkemällä ja kaatamalla aidan. Eräs naapuri yritti suojella puutarhaansa sähköaidalla, mutta juttu, ei onnistu.

    Sitten alueelle ilmestyi ilveksiä ja ajattelin, että tilanne alkaisi helpottua, mutta yllättäen jossain päätettiin, että ilveskantaa pitää harventaa. Linkin kartta kertoo jotain kannan suuruudesta.

    http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/matkalla/4588/Kartta-kertoo-miss%C3%A4-peurakolarit-on-ajettu—uskomaton-tiheys-karttoja-lis%C3%A4tty.htm

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • MaalaisSeppo 17.11.2016, 22:47

    Monimuotoisuuden ja talousmetsien tehokkaamman käytön (puun kasvun ja hakkuiden tehostaminen) hyväksyttävyyden kannalta on metsien lisäsuojelu Eteläsuomessa tarpeen.

    Hiilivarastona sen sijaan ei. Yleensäkin metsä on huono hiilivarastona, koska se muuntuu vähitellen hiililähteeksi. On järjetöntä, että käytetään stabiileja hiilivarastoja, kuten kivihiili ja sitten pyrimme sitomaan näin vapautuvaa hiiltä epästabiiliin metsään.

    Gla 20.11.2016, 08:52

    Niin kauan kuin meillä on mahdollisuus lisätä metsään sitoutuvan hiilen määrää, mitään syytä olla käyttämättä tätä mahdollisuutta ei mielestäni ole. Toisaalta kysymys on epäolennainen, koska suojelun varsinainen merkitys on ihan muualla kuin hiilen sidonnassa.

    Sen sijaan olisikin syytä saada julkiseen keskusteluun hirvieläinkantojen suora ja epäsuora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tällöin punnitaan se, kuka haluaa suojella luontoa ja kenelle riittää sen jalostaminen elämysmatkailun tai muun virkistyskäytön tarpeisiin. Vaikka esim. kansallispuistot ovat hieno juttu, unohtaa ei sovi kansallispuistoista annetun lain 1§ sisältöä:

    ”…eliöstön, geologisten ominaispiirteiden ja maiseman sekä siihen kuuluvan kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja luonnonharrastusta varten perustetaan luonnonsuojelulain mukainen xxx kansallispuisto.”

    Käytännössä virkistys- ja retkeilykäyttö on merkittävässä roolissa, koska kansallispuiston statuksella halutaan saada alueelle matkailijoita paikallisten yrittäjien iloksi. Puiston reittejä yms. palveluja täytyy kehittää, jotta tavoite kymmenien tuhansien turistien määrästä ja niiden alueelle jättämästä rahamäärästä toteutuisi. Aikanaan Teijon kansallispuiston perustamista koskevaa keskustelua seuranneena olen huomannut, että mahdollisuus nähdä hirvieläimiä metsässä on ns. luonnon ystävien mielestä yleensä tärkeämpää kuin poistaa vieraslaji ja pudottaa muiden lajien määrä kestävälle tasolle. Metsästyksen aiheuttamaa häiriötä eläinten rauhaan pidetään huonona juttuna, mutta alueella vuosittain vierailevan vajaan 100 000 turistin vaikutusta ei.

     

    Planter 20.11.2016, 10:58

    Niin seurasin minäkin Teijon kansallispuiston perustamisen vaiheita. Teijon perustamisvaiheessa luontoihmiset vaativat, että metsästys puiston alueella on kiellettävä kokonaan. Olisi aika outoa perustaa reservaatti, jossa vieraslajit, kuten valkohäntäpeura, saisivat lisääntyä räjähdysmäisesti ja sitten aluetta kutsuttaisiin kansallispuistoksi.

    Onneksi pieni järjenvalo syttyi jossain ja lopullinen päätös taisi olla tämä:

    ”Kansallispuistoissa sovellettavien metsästystä koskevien säännösten mukaisesti myös Teijon kansallispuistossa olisi alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla mahdollista ajaa hirveä metsästyksen yhteydessä, säädellä vierasperäisten eläinlajien kantoja sekä poistaa puiston ulkopuolella vahinkoja tai vaaraa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten yksilöitä.

    Pykälän 3 momentin tavoitteena on minimoida tieliikenteelle ja maa- sekä metsätaloudelle mahdollisesti aiheutuvat merkittävät vahingot. Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin vuonna 2013 166 hirveä, näistä runsaat kymmenen kansallispuistoksi tulevalla alueella. Riistavahinkorekisterin mukaan kansallispuiston läheisyydessä tapahtuu vuosittain 5-10 hirvikolaria ja noin 50 valkohäntäpeurakolaria. Kansallispuiston perustaminen voi riistaviranomaisten arvion mukaan johtaa hirvieläinkantojen kasvuun alueella. Kansallispuistoja koskeva luonnonsuojelulain 15 § mahdollistaa hirven ajon alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla. Tämä ei Teijon tapauksessa riistaviranomaisten näkemyksen mukaan välttämättä riitä hirvikantojen tehokkaaseen säätelyyn. Tämän vuoksi Teijon kansallispuiston perustamislakiin sisällytettäisiin erityissäännös metsästyksen sallimiseksi luvanvaraisesti ajanjaksona 15.10.-31.12., jolloin kävijämäärät puistossa ovat pienimmillään. Metsähallitus neuvottelisi puiston alueella toimivien metsästysseurojen kanssa alueista, joissa kannan säätely voidaan tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti.”

    Gla 21.11.2016, 06:15

    Tuossa keskustelussa kävi myös ilmi, että vaikka metsästykseen luontoväki suhtautuu varsin kielteisesti, suupieleen upotettavien koukkujen käyttöön perustuvan kalastuksen muodossa tapahtuva eläinten kanssa taistelu ja sen tuloksena lopulta ehkä tappaminen ei ollut heille mikään ongelma. Tätä en ole koskaan käsittänyt. Lisäksi koska ainakin yhdessä Teijon alueen järvistä on kirjolohta, vieraslajin istutusten jatkaminen kansallispuistossa ei ollut ongelma siitä huolimatta, että kansallispuistoon kytkeytyvä luonnonsuojelulaki varsin nuivasti tähän suhtautuu.

    En keksi muuta syytä ristiriitaan kalastuksen ja metsästyksen välillä kuin että limaiset, pinnan alla piileskelevät kalat eivät ole yhtä paljon tunteita herättäviä eläimiä kuin suurikokoiset turkkia kantavat hirvieläimet.

    Arnold Layne 21.11.2016, 07:35

    Saa nähdä milloin metsänomistajat kyrpiintyvät hirvipolitiikkaan samalla tapaa kuin susipolitiikkaan ja ottavat korpilait käyttöön. Se on vain ajan kysymys nykyhulluttelulla.

    Gla 21.11.2016, 08:28

    Mutta eihän metsänomistajat petoeläinpolitiikkaan ole kyrpiintyneet. Metsästäjät susia ja ilveksiä haluavat vähentää, samoin kuin haja-asutusalueilla asuvat sekä eläinten kasvattajat. Toki nuo voivat olla samoja henkilöitä, mutta näin siis, jos intressien mukaan mennään.

    Petoihin liittyen minusta on surullista, että niitä halutaan vähentää aiheutuneiden vahinkojen takia. Kuitenkin petojen määrä korreloi saaliseläinten määrän kanssa ja kun petojen ruokakin aiheuttaa vahinkoa, korjausliike pitäisi aloittaa tuosta. Nyt vaan keskitytään puhumaan citypedoista, mutta mielestäni kyse on vain määrästä eli sen suuruuden takia osa eläimistä ajautuu ihmisten ilmoille. Johan peuratkin loikkii takapihallani, vaikka taajamassa asunkin. Peurakannan suuruutta katsottaessa kotieläinteni laatua ei tarvitse yhtään ihmetellä.

     

    jees h-valta 21.11.2016, 09:15

    Glalta erittäin hyviä huomioita ja tosiaan kun taas luki viikonlopun osalta Satakunnankin hirvikolareista olisi tosiaan hyvä aloittaa sieltä petojen sapuskaosastolta tuo kannan pudotus. Siinä samallahan automaattina myös pedot vähenevät kun ruoka vähenee. Ikiaikainen luonnonlaki ja sinällään tuntuu kyllä että miten ihmeessä nykyluonnonsuojelija voikin olla noin vieraantunut luonnosta? Sekä metsästäjät myös!

    Gla 2.12.2016, 13:56

    Luontoväellä on taas ylevät tavoitteet:

    Suomen 100-vuotisjuhlavuoden hankkeessa Luonnonsuojeluliitto kannustaa ideoimaan, kokemaan ja varjelemaan 100 kansallisesti merkittävää luontokohdetta, jotka haluamme jättää perinnöksi jälkipolville.

    Suomen luonnonsuojeluliitto sai yhteensä 160 ehdotusta luontohelmiksi. Kaikki valitut ja ehdotetut luontohelmet tullaan esittelemään nettisivuillamme ja 100 helmeä julkistetaan 30.11.2016. Tutustu luontohelmiin täällä.

    Tavoitteemme

    1. Esitellä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi 100 kansallisesti merkittävää mutta uhanalaista luontokohdetta, jotka haluamme jättää perinnöksi jälkipolville.
    2. Tuottaa juhlakohteissa tai niiden inspiroimana tulkintoja nykypäivän arvokkaista kansallismaisemista ja uhatusta luonnosta taiteen ja ympäristökasvatuksen keinoin uusille kohderyhmille.
    1. Rohkaista kansalaisia, maanomistajia ja sidosryhmiä toimimaan juhlakohteiden säilymisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen puolesta.

    Onkohan perinnönjaossa maanomistajat otettu jollain tavalla huomioon?

    http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/suomi-100/Suomi

    Timppa 2.12.2016, 15:47

    Aika omituista.

    Tuosta listasta tunnen Iilijärven Natura alueen, joka selostuksen mukaan on aktiivisessa virkistyskäytössä.  Pääosa alueesta on UPM:n omistamaa ja suurelta osin normaalissa metsätalouskäytössä.   Meidän yhteismetsän maitakin kuuluu tuohon Natura-alueeseen.  Osin ovat myös normaalissa metsätalouskäytössä (kielletty on nimittäin vain maa-aines- ja rakennuslakien mukainen toiminta), osin muodostettu pari luonnonsuojelualuetta Metso-ohjelmalla.  Ei ainakaan meihin ole otettu mitään yhteyttä.

    Varsinaisen Iilijärven rannalla on muutama mökki ja sinne menevä tie on puomitettu.  Ainoa havainto meillä ”virkistyskäytöstä” taitaa olla, kun joku laitapuolen porukka majoittui asuntovaunussaan  alueelle.  Silminnäkijöiden mukaan olivat ”virkistäneet” itseään lukuisilla nestemäisillä aineilla.

    Natura-alueen lähellä on kyllä meidän hirviporukan laavu.  Onkohan meidätkin luokiteltu ”virkistyskäyttäjiin”

    Tuo seutu kokonaisuudessaan on sellaista louhikkoa, ettei siitä ole mihinkään yleiseen luonnossa liikkumiseen.

    jees h-valta 2.12.2016, 15:52

    Eikös MTK:kin ole joku satavuotissuojeluaate vai oliko se mukaanlähtö näihin koohotuksiin. Taisin nukkua jo siinä kohtaa mhy-kokousta ja MTK.n kaverin tasaisen tappavaa muminaa. Mutta jos oikein muistan jokaisen halukkaan pitäisi Satakunnassa suojella omia metsiään pieni pläntti ja saataisiin sitten tuo sata metsähehtaaria Satakunnasta suojeluun. Tästä pidettiin muuten aika pitkä sepustus mutta kalvo jossa puhuttiin riistasta ohitettiin ilman sanaakaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6