› Keskustelut › Luonto › Alkuperäisluonto paineessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Alkuperäisluonto paineessa

    Lähetetty: 10.11.2016, 10:05

    Merkitty: 

    Olen puuntuotantometsän/talousmetsän vastapainoksi yrittänyt suojella muutaman aarin lehtotilkkua. 30 vuotta sitten raivasin kuuset pois. Jäljelle jäi mm. vaahteroita, saarnia, raitoja,  ja monipuolinen aluskasvillisuus.

    Alueelle ilmestyi esimerkiksi valkolehdokkia. Joka levittää notkoon juhannuksen aikaan yöllä huumaavaa tuoksua. Olen kalkitsemalla ja heinäämällä saanut esiintymän leviämään. Valkolehdokki on täysin rauhoitettu kasvi. Muutama vuosi sitten kaikki kukinnot oli poimittu, myös seuraava vuonna. Sitten laitoin riistakameran, syylliset löytyivät. Valkohäntäpeurat. Samoin ne popsivat kaikki jalojen lehtipuiden luontaisesti syntyneet taimet ja lähes kaikki kukkivat kasvit mm. kellokasvit. Yritin verkkoaidalla suojat aluetta, mutta ensin ne menivät yli kun korotin, sitten ali ja lopuksi läpi särkemällä ja kaatamalla aidan. Eräs naapuri yritti suojella puutarhaansa sähköaidalla, mutta juttu, ei onnistu.

    Sitten alueelle ilmestyi ilveksiä ja ajattelin, että tilanne alkaisi helpottua, mutta yllättäen jossain päätettiin, että ilveskantaa pitää harventaa. Linkin kartta kertoo jotain kannan suuruudesta.

    http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/matkalla/4588/Kartta-kertoo-miss%C3%A4-peurakolarit-on-ajettu—uskomaton-tiheys-karttoja-lis%C3%A4tty.htm

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • mehänpoika 10.11.2016, 10:29

    Samoin alkuperäiluonto on paineessa liiallisen hirvikannan aiheuttaman yksipuolisen puulajivalinnan, kuusentaimi, johdosta. Metsät ovat olleet jo pitkään kuusettumassa.

    Kohta ei riitä talviravinto hirville enää, vaikka hirviä olisi vain alle 1 hirvi/1000 hehtaarilla. Syötävänikäiset ja -kokoiset männyntaimikot ovat jo liian vähissä nykyiselle hirvikannalle.

     

    Jätkä 10.11.2016, 10:56

    Kuusettuminen on luonnon laatiman järjestyksen päätepiste. Ainoastaan metsäpalot ovat panneet kierroksen uusiksi.

    Suomessa on ollut todella vaikea löytää yli 150 vuotta vanhoja metsiä, koska vanha, kuivahko kuusikko palaa iloisesti, kunhan saa alkupanoksen vaikkapa salamaniskusta.

    Vanhempia puita löytyy kyllä, mutta ne ovat usein tyveltään palokorojen runtelemia, joskus on jopa kolmen eri aikaan riehuneen kulon jättämiä koroja. Ja ne puut ovat paksukaarnaisia mäntyjä. Kulon jälkeen onkin syntynyt koivikko, männikkö ja lopuksi kuusikko.

    Lehtolaikun suojelemiseksi pitää varmaan konsultoida Jeessiä, hänellä on varmaan valtakunnan paras käsitys aitaamisesta.

    Taitaa olla sähkö ainoa pelastuskeino?

    jees h-valta 10.11.2016, 11:00

    Kuustahan siinä alkaa mennä jo nyt. Jos tämä pöljyys päättäviltä jatkuu että petojen ei anneta lisääntyä että pitäisivät sorkalliset kurissa niin kohta ei luonaa metsänuudistus edes kuuselle. Koska aina kun taimikko perustetaan sinne pakkautuu ylisuuri karja ja tallaa ja syö kaiken, myös kuusen uudet vuosikasvut. Ei ne hirvet helpolla nälkään kuole mutta lisääntyminen kyllä vähenee jos ruokaa alkaa olla niukasti ja niille huonolaatuista.

    Timppa 10.11.2016, 11:43

    Ei se lehdokki kovin harvinainen ole meillä päin.  Eräskin havainto on 2009 kuusi-mäntysekametsään tehdyssä  hakkuuaukossa.

    Metsäkupsa 10.11.2016, 12:35

    Menneinä vuosikymmeninä / satoita on alkuperäisluonto ollut kovemmilla ja silti säilynyt yllättävän monipuolisena tähän päivään asti.Mitenkähän paljon lajeja jääkauden jälkeen on maassame ollut,kun luontoväen mukaan nykyään sukupuuttoon kuolee valtavasti ,tai on sukupuuton partaalla.

    jees h-valta 10.11.2016, 13:25

    Tarviimme tänne Suomeen Trumppia lainaksi vastuuasemaan että saamme häivytettyä sukupuuttoon nämä pipertäjät maastamme. Jos ne lähtisi sinne vastavuoroisesti rapakon taa.

    Planter 10.11.2016, 17:32

    Aika kovaa tekstiä, kun yritin suojella muutaman aarin lehtipuumetsää, niin olen pipertäjä, joka pitäisi hävittää sukupuuttoon tai karkottaa maasta!

    Saanko synninpäästön, armahduksen ja oleskeluluvan Suomessa jos hakkaan tuon kuvion energiapuukasaan ja istutan kuuselle?

    A.Jalkanen 10.11.2016, 17:59

    Kiitos Planter tästä jutusta ja erityisesti onnettomuuskartasta! Jaoin linkin heti FaceBookissa. Valkohäntäpeura (haitallinen vieraslaji maassamme) on lisääntynyt hallitsemattomasti ja joutaisi kitkeä kokonaan pois. Näyttää käyttäytyvän yhtä härskisti kuin pihaporot Lapissa.

    Alkuperäisluonnon paineesta antaa hyvän kuvan vertailu, josta näkyy maapallon tämänhetkinen ihmisten ja kotieläinten yhteenlaskettu biomassa verrattuna luonnonvaraisten eläinten biomassaan. Aiemminhan tuo viimemainittu oli suurempi, mutta suhde on nyt keikahtanut päin vastoin. Väestön kasvu olisi saatava kuriin myös Intiassa ja Afrikassa ja näin ilmeisesti tapahtuukin. Kasvisvoittoiseen ruokavalioon siirtyminen näyttää myös väistämättömältä. Kotieläinten määrän alentuessa maata voisi vapautua pelto- ja laidunkäytöstä hiilen sidontakäyttöön eli metsitettäviksi. Suomessakin voitaisiin pyrkiä metsäpinta-alan vähenemisen loppumiseen.

     

    Taviokuurna 17.11.2016, 14:42

    Huipputyötä seurata valkohäntien ruokailua kameroilla! Lapin luonnon köyhtymisen voi havaita hyvin poroilta ja hirviltä  aidatuilta alueilta, rehevät metsät aidan sisällä, ulkopuolella yksipuolista kasvustoa, havupuun taimia, tapiksi kaluttuja lehtipuustön jäänteitä.

    Ihmettelen suuresti luonnonsuojelun järjestöjen vaikenemista asiasta; tuntevat kyllä poro-ongelmat, ilmeisesti eivät vh-peura -kauris – hirviongelmia Iijoen eteläpuolisessa Suomessa.

    Villisika tulee täydentämään luonnon köyhtymistä, niitä on 10 vuoden päästä maassa jopa yli 10 000.

    Haavan, raidan, pihlajan ja koivun varttuminen järeäksi puuksi ja tuleviksi kolo/lahopuiksi on hankalaaa nykyisillä sorkkariistalajien tiheyksillä.

    Aika surkeaa on, että urbaanit luontofanaatikot vahtivat hakkuiden lisäämistä, kun todelliset  luonnon köyhdyttäjätovat ihan muualla. Kanalintukantojen ja sorkkaelikoiden  runsauden suhteitakin kannattaisi tutkia ennemmin kuin esittää  riistakolmiolaskennan uusimista, kun ei ensi yrittämällä juuri lintuja löytynyt.

    Lain luulisi olevan laki, mutta ei ole. Mallan luonnonpuiston surkea kohtalo porotarhana on siitä esimerkki.

     

    A.Jalkanen 17.11.2016, 15:34

    Hyvä kirjoitus Taviokuurnalta. Luontomme kasvit ovat sopeutuneet luonnonvaraisten sorkkaeläinten eli hirven, metsäpeuran ja tunturipeuran laidunnukseen, mutta eivät nykyisiin määriin eikä siihen, että sorkalliset pyörivät kesät talvet samoilla palkisilla.

    Hakkuita vahtivien luontoihmisten pitäisi (jo lopultakin!) hahmottaa se, että metsävarat on otettava täyskäyttöön, jos meinataan päästä tiukkoihin päästöjen vähennystavoitteisiin. Metsiemme hiilinielu ei säily muuten, vaan kasvu alkaa hiipua. Monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen talousmetsissä on edistynyt hieman, mutta on erittäin vaikeaa, kun metsät ovat täyskäytössä. Tueksi tarvitaan kokonaan rauhoitettuja metsäalueita (hiilivarastoja) etenkin Etelä-Suomeen, joten vapaaehtoista metsien suojelua olisi syytä edelleen tukea.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6