› Keskustelut › Metsänhoito › Alikasvoksen säästäminen

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 224)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23

  • Alikasvoksen säästäminen

    Lähetetty: 26.3.2019, 18:16

    Merkitty: 

    Naapuritilan omistaja päätehakkasi noin hehtaarin rauduskoivikkonsa ja oli teettänyt hakkuun manuhakkuuna. Samassa yhteydessä hakattiin männikköä motolla. Mitä etuja tässä saavutetaan? Koivikon alla ollut kuusialikasvos oli säilytetty, mutta onnistuuko alikasvoksen suojelu lopulta paremmin metsurityönä vai motolla? Onko metsurityöllä muita puoltavia tekijöitä?

    Tekijä
    jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 6.4.2019, 19:08

    Eikös tuo ole joukkokäsittelykoura . Komatsussa meinaan..

    Rane2 6.4.2019, 19:16

    Luultavasti on.

    uudehko metsänomistaja 6.4.2019, 21:20

    En väitäkään muutoksen olevan helppoa. Jos se olisi, niin nykyisetkin koneet toimisivat kuvitellusti. Niin kauan kuin jaksollinen tasaikäinen metsänhoito oli ainoa mahdollisuus, nykyinen tapa oli varmastu hyvä ja ilmeisesti täysin tarvetta vastaava. Mutta ehkäpä meidän pitäisi ajatella: Uudet ajat, uudet keinot. Jos ei mitään yritä ei ole kehitystä.

    Uskon, että edelliset kommetit tulivat kokemuksen tuomalla rinta-äänellä. Kuitenkin tuntien tämän palstan vastenmielisyyden jatkuvaa kasvatusta kohtaan, mielessäni on pieni epäilys noihin kielteisiin kommenttehin. Niissä saattaa olla mukana hivenen periaatteeellista vastustusta, Ja joka tapauksessa ne ovat kommentoijien käsityksiä. Minä haluaisin lukea tutkittua tietoa.

    Ilmeisesti ajatus, että karsitun rungon liikuttelu on alikasvulle säästävämpää luin oksikkaan rungon. Se taitaa olla useimmille selviö. Mitä tulee koneen raskauteen, niin ainakin pienen helpotuksen antaa se, että karsittu runko painaa vähemmän kuin oksikas runko. Paljonkohan koivulla löytynee eroa? Toisaalta latvan, joka ei kelpaa myyntiin voisi sahata pois karsinnan lopuksi. Sekin keventää liikuteltavaa massaa eli moton rakenteita. Lisäksi ilmeisesti ei olisi välttämätöntä karsia niitä kaikkein ylimåiä oksia. Ja ilmeisesti laitteessa pitäisi olla rakennusnostureille tyypillinen painorajoitin, jolla estettäisiin ylipainavan rungon liikuttelu liian kaukaa,

    Uskon, ettei bisneksessä toimivilla yrityksillä eikä yhtiöillä ole halua ruveta tutkimaan tuollaisia asioita. Mahdollinen menestys tuottaisi ennen kaikkea metsänomistajille uuden mahdollisuuden metsiensä korjuuseen, Me tuskin haluamme ryhtyä tuollaiseen tutkimukseen. Yhteiskunta sen sijaan käyttää rahaa muuhunkin holtittomasti. Siksi koelaitteen rakennuttaminen ja järkevästi ja tieteellisesti toteutettu kokeilu olisi mielestäni yliopiston tai metsäkoulun tehtävä, jopa velvollisuus.

     

     

    Jätkä 6.4.2019, 22:02

    Mikä hinku on yrittää kasvattaa uusi metsä alikasvustosta? Onko se ihannetapaus, että metsätyypille kuin metsätyypille vaalitaan ja paijataan kuusimetsä puolen metrin mittaisista sateenvarjokuusista, joilla on ikääkin jo 60 – 80 vuotta ja maannousemasienen aiheuttama tyvilahon alku kolme senttiä paksussa tyvessään?

    Toinen vaihtoehto olisi istuttaa puolukkatyypille mäntyä, joka tuottaa siinä parhaan taloudellisen tuloksen ja myös maailmalla harvinaiseksi todettua kaunista pohjoismaista laatumäntyä. Taikka MT:llä ja paremmalla esim. koivua, joka tuottaa paljon massaa, kunhan alkuperä ja jalostus on oikean tyyppiset.

    Alikasvuskuusikolla on tulevaisuus, jossa tyvilaho vaivaa, puuston epätasaisuus samoin, mutta kaikkein pahinta lienee se, että ylemmän latvuskerroksen poisto on aiheuttanut pahojakin laatuvirheitä ja latvusten varjostuksen poistuminen laajamittaista taimikuolemaa.

    Myös taimitarhoilla tehty jalostustyö jää hyödyntämättä.

    MaalaisSeppo 6.4.2019, 23:03

    Koivikossani koivujen ikä on n 58 v. Sen alla oleva alikasvustokuusikko on 3 – 8 m ja näyttää hyvin kasvavalta. Koivut ovat niin karsiutuneet, etteivät ole piiskanneet kuusia. Valoshokki hakkuun jälkeen voi aiheuttaa vaurioita, mutta todennäköisesti ei paljoa, koska koivikossa alikasvustokin on saanut hyvin valoa.

    Venäjän muutoin ei kohta enää rajoita koivutukkien vientiä. Ehkä tein kaupat sopivaan aikaan.

    Jovain 6.4.2019, 23:32

    Tuo taimistojen säästäminen. Ei se ole kalustosta, onnistuu nykyiselläkin kalustolla. Ei myöskään korjuun hinnasta, sillä metsänomistajat maksavat korjuun kustannukset. Ei se ole myöskään metsänhoidosta, säästettäviä taimistoja syntyy ihan itsestään.

    Paljon jää kiinni metsänomistajien mahdollisuuksista, niin kuin uudehko metsänomistaja tuossa edellä toteaa. Nykyinen järjestelmä pyörittää korjuun monopolia metsänomistajien kustannuksella. Ei ole tarvetta kehittää järjestelmää, kuin sitäkään, että metsänomistajat pääsevät korjaamaan puuta omasta metsästään.

    Uskon kyllä, että monopolit murtuvat aikanaan, sillä puunkorjuu on vahvasti säänneltyä ja tulee vapautumaan kilpailulle jossain vaiheessa, niin kuin monelle muulle monopolille on viimeaikoina käynyt.

    Tuntuu aiheuttavan huolestumista tiimiläisissä metsänomistajien pyrkimykset hyvään puuntarjontaan, hyvään puunhintaan, ostopalveluihin, onnistumiseen korjuussa jne.

    Sama tilanne koivikossa kuin Maalais Sepolla.

    Jätkäpätkä 6.4.2019, 23:49

    Ei jätkä kaikki alikasvos ole yli 60 vuotta vanhaa, tai en ainakaan usko jos nelimetrinen alikasvos kuusi kasvattaa joka vuosi likelle puolimetristä latvaa? Kasvavahan alikasvoksen pitää olla. On kummallista miten reheviltä kankailta motomiehen toive on alikasvoksen raivaaminen ennenkuin männikkö hakataan pois, vaikka hyviä kuusia olisi lähdössä runkoluvultaan reilusti enemmän kasvamaan kuin poistettavia mäntyjä on. Muutenkin motohakkuussa näyttää olevan kummallinen piirre sekametsän postamiseksi, jos on 10 kiintoa kohtuulaatuista koivua hehtaarilla ja loput 60% mäntyä ja 40% kuusta niin ei ainuttakaan koivua jää vaikka monimuotoisuuden turvaamiseksi pitäisi jättää kaikki koivu. Melko lailla harva männikkö jää jäljelle vaikka kuusikolta näytti.

    mehtäukko 7.4.2019, 06:45

    On täysin selvää, että uutta vekotinta alikasvoksen säästämiseen ei tarvita. Taimien etu häviäisi ensinnäkin vehkeen kuluihin. Nykyisillä koneilla saadaan toisaalta hyödyt talteen, kunhan muut ajoitukset on hallinnassa.

    Ja onhan kalupakissa edelleen mies,saha,rattori, vinssi. Hevosiakin vielä löytyy.

    Rane2 7.4.2019, 07:40

    Näillä fellerpunchereilla kyllä siirtää isoakin puuta pystyasennossa paikasta toiseen.Painoa tällä yksilöllä on n.35 tonnia ja kaivurin perä vastapainoineen huitelee kaukana.

    https://www.youtube.com/watch?v=QQmtEdOphy8

    Jovain 7.4.2019, 08:31

    Mehtäukko ajaa aina tilanteeseen sopivalla rattorilla, nyt kelpaa jo hevonen.

    Kukapa sitä säästöpossustaan luopuisi. Metsäsampo tuottaa, mutta ei tuota puun hinnasta, vaan tuottaa nimen omaan korjuun hinnasta. Ei tuota metsänomistajan pussiin ja eihän se sitä voi tehdäkään, koska   metsänomistajat on suljettu korjuun ulkopuolelle.

    Puunhinta on ollut laskeva jo vuosikymmeniä, aina 70-luvulta. Siitä lähtien, kun metsäorganisaatiot (MTK mukaan lukien) päättivät lakkauttaa puun toimituskaupat (nykyinen 10 %) ja siirryttiin pystykauppaan ja metsäkoneisiin, eli korjuun monopoliin nyt 90 %. Johon siirtymäajan jälkeen metsänomistajilla ei ole ollut mitään asiaa ja hankintakaupoissakin vain tiukasti säänneltynä.

    Näinkin yksinkertainen asia kuin alikasvoksen säästäminen, on tiukasti säänneltyä. Ei metsänhoidollisesti, mutta elinkeinopoliittisesti kyllä. Tuskin kuitenkaan on toteutunut, niin kuin on tarkoitettu.

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 224)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23