› Keskustelut › Metsänhoito › Alikasvoksen säästäminen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 224)
1 2 3 … 7 8 9 … 21 22 23

  • Alikasvoksen säästäminen

    Lähetetty: 26.3.2019, 18:16

    Merkitty: 

    Naapuritilan omistaja päätehakkasi noin hehtaarin rauduskoivikkonsa ja oli teettänyt hakkuun manuhakkuuna. Samassa yhteydessä hakattiin männikköä motolla. Mitä etuja tässä saavutetaan? Koivikon alla ollut kuusialikasvos oli säilytetty, mutta onnistuuko alikasvoksen suojelu lopulta paremmin metsurityönä vai motolla? Onko metsurityöllä muita puoltavia tekijöitä?

    Tekijä
    jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 6.4.2019, 12:56

    Aliskasvoksista,- jos ne yleensäkään  ovat kehityskelpoisia-, ei aarien läntteinä ole puun tuotannossa mitään etua. Kuten esim. M Kärkkäinen on useasti perään kuuluttanut, kuviokokonaisuudet olisi saatava sellaiseen mittakaavaan, että tarkoitus pyhittää järkevyyden. Läpikotainen tilkkutäkki ei anna muuta kuin naplata sieltä täältä.

    Puu Hastelija 6.4.2019, 13:12

    Jos on selkeät ajourat ja kohtuullisen kokoinen palsta (edes 20ha), niin tuo tilkkuisuus ei haittaa. Tällöin kuitenkin  tulee 5-10v välein käsittelyn alle vähintään 5ha pinta-ala. Toki jos on paljon pieniä tilkkuja, <0,5ha, niin reunametsän taimien kasvun heikentävä vaikutus (valo ja lämpö)  korostuu järkeviin aukkoihin verrattuna.

    uudehko metsänomistaja 6.4.2019, 15:18

    Keskustelin äskettäin vähän motokorjuun menneistä. Ymmärsin, että aluksi oli tapana, jopa ohjeissa että puu ensin karsitaan,sitten kaadetaan ja pätkitään. Nyt kuulin tässä ketjussa yllätyksekseni, ettei nykyisellä motokalustolla saa puomia pystyyn.

    Syynä on varmasti yleinen käytäntö. Kaato, karsinta ja pätkiminen. Uskoakseni suurimmat aluskasvuston tuho tulee juuri oksallisen rungon heiluttelemisesta vaakasuoraan aluskasvuston päällä. Vanha menetelmä vaikuttaisi alikasvuston säästämisen kannalta nykyistä selkeästi paremmalta Olisi hyvä tietää mitä tuon vanhan menetelmän käyttö vaikuttaisi hakkuutuloksee3n ja aluskasvuksen säästymiseen.

    Suomessa on yliopistollista metsän käsittelyn koulutusta järjestetty yhteiskunnan rahoituksella 1850-luvulta alkaen. Olisiko kohtuullista vaatia tieteellistä vertailututkimusta noiden hakkuujärjestyksien todellisista tuloksista.

    Ymmärrän, että nykykoneet on kehitetty nykyisin vallalla olevia menetelmiä parhaiten palkitseviksi. Koska kuitenkin nyt ”laillinen” jatkuva kasvatus saattaa tarvita sopivia koneita, moisella tutkimuksella saattaisi olla merkitystä Suomen metsätalouden tulevaisuudelle.

     

    suorittava porras 6.4.2019, 15:25

    Jos halutaan yli 40 tonnia rautaa ja huomattavasti nykyistä kalliimpia koneita metsään ,niin sitten tekemään niitä . Isojen puiden pystykarsinta ei pienemmillä onnistu.

    Uudehko voisi muistutella mieleen sanonnan:”Jos vuori ei tule Mooseksen luokse ,on Mooseksen mentävä vuoren luokse. Tämä pystyyn karsiminen vastaa sitä ,että vuori tulisi liki eikä päinvastoin.

    Metsuri motokuski 6.4.2019, 15:26

    Olishan se mukava nähdä sellainen metsäkone joka ensiksi karsii puun 20 – 30 m ja sen jälkeen kaataa sen. Ei tarvii olla kummoinen isninööri kun miettii minkäläinen kone tuon voisi tehdä ja mikä sen liikkuvuus metsässä olisi.  🙂

    Puuki 6.4.2019, 15:51

    Ei taida olla niin, että ensin olisi olleet pystyyn karsivat motot ja sitten vasta nykykäytäntö. Alkuun ne koneet oli prosessoreita, joille puut kaadettiin valmiiksi .  Sitten kehitettiin kaatopäällä olevat koneet.

    Pystyynkarsinta vaatisi ihan erilaiset systeemit.  Se jossain videossa ollut erillinen koura voisi toimia jotenkin, ellei olisi niin työläs käytettävä.  2 ukkoa kuljettaa kojetta puulta toiselle ja sen jälkeen tarvitaan 2. kone joka kaataa ja pätkii (?) .   Miten kävisi korjuukuluille ?

    Pitkä korkealle ylettyvä puomi +koura olisi mahdollista tehdä mutta siinä se ongelma että ajourat pitäisi tehdä puiden tyvien lähelle.

    mehtäukko 6.4.2019, 17:26

    Jos ajatuksella leikitään, niin …motolla kuletettava radio-ojattava koura, joka kävisi latvassa ja peruuttaisi takaisin tyvelle…

    Mutta mitä sitten? Tulisi sitä oksaa samalla tavalla rungon ympärille ja taimien päälle. Korjuu monimutkaistuessaan ei ainakaan halpene.

    Jätkä 6.4.2019, 18:25

    Ei ainakaan Suomessa ole – Eikä ainakaan kuuteenkymmeneen vuoteen näkyny / kuulunut muuallakaan olevan koneita, jotka karsivat pystyy ihan latvaan asti.

    PIKA 75 karsia kurautti tyveä noin kahdeksaan metriin. Otti sieltä karsintaterillä kiinni, sahasi tyven poikkipitäen tyveä tukevasti otteessaan. Sen jälkeen hallittu kaato ympäripyörivän koneen ”päälle” ja tyvitukkia kuljettajasta poispäin syöttäen karsintaterien pideillä pitäen . Tukki poikki – katkaisusahan ote pysyy kakkostukin tyvessä, kun karsintaterät hurahtaa tukinmitan eteenpäin rungolla. Taas työntöä ja toistoa, kunnes runko on läpikäyty.

    Tuo kone pystyi tekemään aika siistinkin rungon poiston ja pölkkyjen sijoittelun tarkasti – karsintaoksat jäisivät osaksi kannolla, mutta suurelta osin hakkuukoneen alle, lisäämään maan kantavuutta?

    Tuo haave tekniikasta, jossa puu karsitaan pystyyn ja hoidetaan ajouran varteen onnistuu helposti, kun väkerretään siltanosturi, jonka raideväli olisi vaikkapa tuo 20 metriä. Runkopalkki olisi 25 metriä pitkä ja se liikkuisi noin kolmenkymmenen metrin korkeudessa.Pyörät olisivat ajourilla ja ne renkaat voisivat olla 2,5 metriä leveät ja kymmenen metriä korkeat. Kuljettaja istuisi siellä kolmekymmentä metriä korkealla ja katselisi , kuinka homma etenisi.

    Toki korkeus olisi säädettävissä välillä 10 – 30 metriä. Siirtokuljetuksen aikana kone olisi kuin iso rullaluistin, jonka molemmat päät olisivat ohjattavissa ja kuljettajan ohjaamo olisi vain parin metrin korkeudella.

    Tämmöistä minä olen suunnitellut! 🙂 🙂

    mehtäukko 6.4.2019, 18:41

    EDIT

    Rane2 6.4.2019, 19:01

    Ruotsalaiset harrastavat pitopihtejä jotka auttavat puun kuljettamisessa pystyasennossa kaluttuun kaatokohtaan.Toki vähänkään isommalla tukkipuulla ei nämäkään pitele.

    https://www.blocket.se/vasterbotten/Komatsu_911_5_84096917.htm?ca=11&w=3

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 224)
1 2 3 … 7 8 9 … 21 22 23