Keskustelut Metsänhoito Alikasvoksen säästäminen

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 224)
  • Alikasvoksen säästäminen

    Naapuritilan omistaja päätehakkasi noin hehtaarin rauduskoivikkonsa ja oli teettänyt hakkuun manuhakkuuna. Samassa yhteydessä hakattiin männikköä motolla. Mitä etuja tässä saavutetaan? Koivikon alla ollut kuusialikasvos oli säilytetty, mutta onnistuuko alikasvoksen suojelu lopulta paremmin metsurityönä vai motolla? Onko metsurityöllä muita puoltavia tekijöitä?

  • Metsuri motokuski

    Käyppä tekemässä virtuaalimotolla niin se näyttää montako liikettä on yhtäaikaa päällä. On aika monta iltaa istuttu virtuaalimotossa että jotain siitäkin on jäänyt.

    Tuohon jovainin viisasteluun niin kyseessä oli puiden hakkaaminen ja kuljettaminen pystyssä kun läpimitta alkaa olemaan 30 cm luokkaa. Sitäkin voi ihan vapaasti kokeilla. Ylispuiden poisto ei ensiharvennukselta ole mitään uutta.

     

     

    wanhajätkä

    Empä ole kehunutkaan urakkavauhdilla. Ei minua kenenkään kannattaiskaan palkata. Ei ne vanhatkaan koneet kaikki paskoja ole. Paitsi kun seisovat pitemmän aikaa ni tahtoo se bitti mennä poikittain udemmissakin koneissa. Peruskoneessa on 16 000 tuntiaq ja hakkupäällä hakattu 6000. EI ole ureaongelmia.

    Olen senverran monenlaista ”pianoa soittanut” että yllättävän helposti ne perusasiat oppii. Eihän minun tarvitse taistella minkään matriisien kans kun hankinta menee joka tapauksessa vaaka tai tehdasmittaan. Riittää kun mittalaite toimii ettei vääristä mitoista raakkia tule. Ensiharvennuksessa rekkakuskit yrittää välillä opettaa apteerausta koska eivät tahdo saada täysiä painoja. Käytän nimittäin Kaikkia mittoja mitä kauppakirjassa lukee. Välillä teen pelkkää energiaa jos lajittelu ei ole järkevää. Hakkaan vain omissa metsissä.

    Vieraalle jos tekisin samoin kyllähän isännältä noottia tulisi kun kuitukokoista on energiapinossa. Kannattaako muutaman kymmenen motin kuitumäärää erotella….teossa ja ajossa se vähä tulee takaisin.

    Tosiaan ei se minun vauhti niin lennokasta ole vaikka on mulla siihenkin lupakirja. Ajatus ei myöskään lentele.

    Puuki

    Joo uskotaan, että ei ole ihan yhdessä illassa opittava juttu eikä kaikki opi koskaan.  Toimintoja on useampia kuin ajokoneen joysticissä. Semmosen olen koeajanut joskus. Omaa 6 -sarvista kourakuormainta oli alkuun  paljon hankalampi oppia käyttämään jouhevasti kuin metsätr:n kuormainta .

    Jovain

    Metsänomistajien kömpelyys on ihan tätä päivää ja on seurausta tilaisuuksien puutteesta. Pystyn 90 % on rajoittanut sitä tehokkaasti.  Ylispuiden poisto motolla onnistuu oikein hyvin ja metsänomistajien korjuuna vielä paremmin. Onhan siinä oma intressi ja omat tavoitteet.

    Rane2

    Pinomäellä oli hallittu kaato hallussa jo -79.Tietenkään kaikki eivät olleet siitä iloisia.

    Jätkä

    Pika 75 oli  todella edistyksellinen kone silloin, kun se tuli markkinoille ja näytti tehonsa. Jämsänkoskella konepuolen opettajana toimiva ”Keijo” totesi silloin, että Pika kepittää kevyesti kaikki muut harvesterit.

    Olisi ylispuuhakkuussa edelleenkin kova sana, varsinkin tämän päivän teniikkaan ja elektroniikkaan päivitettynä.

    isotee

    Monta ylispuuhakkuuta olen teettänyt. Omien kokemusten perusteella, mitä isompi harvesteri, sen parempi jälki kun on osaava kuski. Iso kone pystyy käsittelemään isojakin puita hallitusti; hallitut kaadot, karsinta hakkuupäätä kuljettamalla, tyvitukki pois, toinen syöttö, nostaa koko rungon lähemmäs jne…

    Metsurityönä hakkuujälki on vielä siistimpi mutta ajokone tekee omat jälkensä joka tapauksessa.

    Jovain

    Usein vedotaan puun hintaan ja perustellaan myös korjuun hinnalla. Tuskin kuitenkaan näin on, sillä puu kelpaa ja siitä myös maksetaan. Hyvät ja laadukkaat puuerät kelpaavat aina. Puukaupassa kysymys on aivan muusta. Metsänomistajien onkin lisättävä puun tarjontaansa.

    Motokuski ilmiteeraa ylispuiden poistoa, ettei palkkakuskilta voi vaatia ylispuiden poistoa, on tehtävä tuntityönä.

    Kyllä tehdään muunakin kuin tuntityönä ja tulos on hyvä. Puut tulevat korjuuseen siinä kuin muussakin hakkuussa ja vielä vertailukelpoisella hinnalla. Tukkikoivikolla puumäärä on usein avohakkuuseen verrattava.

    Ei ole siitä, etteikö onnistu, vaan kysymys on muusta. On teollisuuden toimialasta ja siitä, että taimistojen säästäminen ei kuulu teollisuuden logistiikkaan. Jos moista tarjotaan siitä rokotetaan. Se on kymppi ylimääräistä korjuun hintaan ja näin metsänomistajaa opetetaan korjuun tavoille.

    Huonoa opetusta on sekin, että metsänomistajien vastaanottomittaa (motomitta) ei hyväksytä. Metsänomistajan puut punnitaan tai viedään tehdasmittaan, se on valitettavaa. Tarjontaa on, mutta ei ole luottoa.

    Jätkä

    Hankintamyyjän puukaupassa ei ole luottoa, koska tiedetään, että ketku isäntä ajaa osan motomotalla tehdyistä puista omalle sahalle tai liiterin taakse, taikka ”hukkaa ne metsään”. Lisäksi kalibrointi voi olla mitä sattuu.

    Tukit on päin Persettä katkottuja, ainoa kriteeri on, että ei kovin paljoa alamittaisia, eli sahalla raakataan aina reippaasti.

    Ollaan noita hankintatukkeja nähty aivan riittävästi.

    mehtäukko

    Jovain..”Metsänomistajien kömpelyys on ihan tätä päivää ja on seurausta tilaisuuksien puutteesta..”

    Ei kaikki mo:t ole niin tötteröitä etteivät pysty haluamaansa työhön. Kun toinen osapuoli on mukana,silloin se onkin jo sopimuksellista yhteistyötä jossa pelisäännöt toimivat.

    ..”Usein vedotaan puun hintaan ja perustellaan myös korjuun hinnalla. Tuskin kuitenkaan näin on, sillä puu kelpaa ja siitä myös maksetaan. Hyvät ja laadukkaat puuerät kelpaavat aina…”

    Jaahas. Vähän aikaa sitten oli toinenkin äänitaso kellossa??

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 224)