”….Vai hylätä ajatus kuusten kasvatuksesta tukkipuiksi ja hakata pois?

Itselle sattui muutama vuosi sitten tapaus, jossa toimittiin jälkimmäisen kaavan mukaan. Kuskin kanssa oli edellisenä päivänä puhetta erikoishakkuusta, jossa koivikon alaista kuusikkoa säästetään ja sovittiin, että tulen seuraavana aamuna paikalle ja katsotaan tilanne läpi. Kun aamukahdeksalta menin metsään, kuuset oli hakattu ja väljässä asennossa olleeseen päävaltapuustoon tuskin koskettukaan.”

 On ratkaisevaa , mitä korjuuohjeessa lukee .  Isännäällä ei ole työnjohto-oikeutta hakkuuoikeuden sillä hetkellä omistavan tahon työntekijöihin. Jos hakkuutapaan halutaan muutos , se on tehtävä hakkuuoikeuden omistavan tahon (ostoesimies/korjuuesimies) kanssa. Lisäksi metsänkäyttöilmoitus on päivitettävä tältä osin. Nämä hommat on luonnollisesti tehtävä riittävän ajoissa ENNEN  hakkuun aloittamissta . Mikäli koneenkuljettaja poikkeaa saamistaan KIRJALLISISTA hakkuuohjeista , hän  ja hänen edustamansa yritys ovat vastuussa mahdollisista vahingoista.

Burl:in tapauksessa on mitä ilmeisemmin ollut kyse juuri tästä. Kirjallisessa yhtiöltä saadussa alkuperäisohjeessa kohteelle on merkitty normaali alaharvennus ja koneenkuljettajat ovat toimineet ohjeen mukaisesti ja harventaneet kuuset alta pois. Siihen , että maanomistaja tuleekin hakkuun aikana toisiin aatoksiin , ei koneenkuljettajilla ole mahdollisuuksia reagoida alkuperäisiä ohjeita rikkomatta . On myös mahdollista , että sillä hetkellä leimikolla käytettävä konekanta soveltuu vain alkuperäisohjeessa mainittuun alaharvennukseen, ei yläharvennukseen.

Tässä on yksi erikikäiskasvatusmenetelmän ikuisista haasteista. On myöskin huomattava , että metsänomistajan esittämistä toiveista ei makseta lisähintaa , ellei niitä ole kirjattu muuttuneeksi hakkuutavaksi kaupanteon yhteydessä.

Aluskasvoksesta koituva haitta  jää korvaamatta  työn toteuttajalle avohakkuulla. Avohakkuualat on aina raivattava , jos tarve todetaan.Tämä on kirjattuna yrittäjien ja yhtiöiden välisissä urakkasopimuksissa.

Työohjelman /kauppakirjan avohakkuu pysyy avohakkuuna vaikka lisäehtoihin on kirjattu , että työ tehdään aluskasvosta säästellen. Jos uudistusalalle ei jääkään riittävästi taimia , maanomistaja yksin on vastuussa siitä , että alueella on tavalla tai toisella kehityskelpoinen taimikko määräaikan mennessä… ja se toinen nurja puoli asiasta on , että yrittäjä tekee peitteisen kohteen normaalin raivatun  avohakkuun hinnalla. Ei kannata ihmetellä , jos suhtautuminen moiseen on nuivaa ja lopputulos vähemmän mieleinen.

Aika huvittavaa , että muuan palstan suuri tietäjä ei tunne edes metsänkäyttöilmoituksensa sisältöä . Kirjoittaa vain ylispuuhakkuista , vaikka kyseisten leimikon osien kohdalla lukee sekä metsänkäyttöilmoituksessa , että työohjeessa avohakkuu .  Nyt laiminlyöty ennakkoraivaus on kääntynyt ylispuuhakkuun nimellä yrittäjän riesaksi ilman korvausta , eikä ole mitään varmuutta siitä , kasvaako alueella määräaikaan mennessä kehityskelpoinen taimikko.

Itse olen hankintakaupoissa sopinut että puut tienvarressa tammi -tai helmikuun lopussa elikkä voi 250 kiintoa tehdä työn osalta verottomasti. ,toki tuo onnistuu vain joka toinen vuosi hankintaa tehdessä

Joskus oli pakkotehdä 600 kiintoa samana vuonna( myrskytuhopuita keskellä kesää).merkkasin hankintatyön arvoksi normitaksoja korkeamman hinnan…verottava muisti kohtuullisilla mätkyillä..

Tuossa 250 motin hankinta kaupoissa on se etu että on helpompi päästä yli 50 motin määriin /puutavaralaji jolloin saa hieman paremman kuutiohinnan..lisäksi tulee metsävähennys pohja käyttöön….,sadan motin hankintakuitu kaupoissa ei raja ylity…

p.s.mitäköhän aiempana sillä laadulla ja nopeudella tarkoitettiin?Aikoinaan kahta viimeistä tukkia tehdessäni aloin kikkaileen…oli latvalenkoa..no sitten ostoesimies tuli mittaamaan..yllättyi mäntytukin määrästä..(n.500 tukkipölliä).sanoi että sopiiko tehdasmittaus….,minulle sopi…,lopputulemana 2 raakki pölkkyä…,toisaalta myöskin laatu tyvitukkia…,elikkä en näe mitään ongelmaa hankinta tukkikaupoissa,jos tehdasmittaus on käytössä.p.s. myöhemmissä tehdasmittauksissa ei ole ollut ikinä yhtään raakkipölkkyä.p.s.2.olenko liian tarkka kaveri?,heh

Jalosushyöty on aika olematon kun alikasvoksena vapautuu pikkutukille lihovaa kuusikkoa. Kyllä aina kannattaa suosia valmista metsää.

Jalostushyöty voi kuusella olla nykyisin n. 20-30 %, kun ottaa huomioon myös siirtohyödyn ja sopivan maanmuokkauksen vaikutuksen.

Alikasvoksen etuihin kuuluu odotusarvolisä, joka pitää laskea myös mukaan . Jos kuusialikasvos on elpymiskykyistä ja sitä on riittävästi (sopivalla maapohjalla), muutaman metrin mittaisen taimikon  nykyarvo moninkertaistuu seur. hakkuuseen mennessä .

Eihän tässä mitään sellaista ole väitetty että pikkutukkia silti kasvatettaisiin. Kyllä kait siitä koosta aika nopeaan päästään oikeaa tukkia tekemään. En todella pyri mihinkään pikkutukkikaupoille. Mutta tosiaan, tuon ikäistä alikasvosta on aika mukava kasvattaa tukkimetsäksi. Siinä kehityksen huomaa suorastaan silmissä. Eihän tuo elvyttyään todellakaan yleensä huonoa ole kasvultaan. Kuten Burlkin tuolla toisaalla totesi.