Juurikäävästä puhuttaessa täytyy muistaa pari asiaa. Ensinnäkin kuusi on luontaisesti alikasvosta, eikä siten alikasvosasema lahoa aiheuta. Metlan mukaan alikasvoskuusi kyllä saa herkemmin lahoa kuin muut, mutta kyse lienee kuusten alla kasvavista kitukasvuisista alikasvoskuusista. Nämähän ovat normaalin sukkession vastaisia ja ongelmat luonnollisia. Mutta kun kuuset kasvaa pioneeripuuston alla hoidetussa metsässä, mistä ongelmat syntyisivät? Vuoroviljely luo edellytykset maaperän monimuotoisuudelle ja siten terveydellä eli vastustuskyvylle sekä mikrobitoiminnan vilkkaudelle, missä ravinteet kiertää tehokkaasti ja ovat eliöiden hyödynnettävissä.

Ylispuuston alle ei kai mahdukaan kuin jotain enintään kasvatuskelpoista 1000 kuusta. Jos siis ennen harvennusta on ylispuiden tyvet paljaana ja silti jäljellä 2000 kpl kuusia, eiköhän noista sopiva puusto kakkosharvennukseen tai suoraan päätehakkuuseen ole raivattavissa. Jessen leimikon tilannetta ja kaupankäyntiä en tunne, mutta tähän keskusteluun ei pidä sekoittaa hoitamattomuutta.

EDIT

Glan hoitamattomuus minun hakkuullani ei todella sitä ole ollut vaan ennakkoraivaus on tehty näkemäraivauksena eli vanhojen ajourien suunnalta poistettu ylispuiden läheltä alikasvos. Mitään muuta raivausta ylispuuhakkuulle ennen hakkuuta ei voi tehdä juuri kuten jätkäkin on maininnut. Onhan järjetöntä tehdä moninkertainen työ eli ennen ja jälkeen raivaus. Minulle ei ainakaan motonkuljettajat kumpikaan valittanut ettei homma olisi hyvin sujunut. Tuo jälkiraivauskin on vain turhaa kosmetologiaa. Kyllä siellä tila riittää kuusten kasvaa ja ne pienet murjotut siellä joukossa ovat vain luonnolle mitä parasta monimuotoa. Edellisen hakkuun jäljiltä oli vieläkin huomioitavissa esim. kuusia joita moto silloin aikanaan oli turmellut esim. lykkäämällä kenottamaan toista puuta päin. Kuusi oli siitä jatkanut kasvuaan ja tunkenut nojapuunsa runkoa ylöspäin valoa hakien ja runkoa kiertäen. Melkein jokaisessa oksasyherössä oli rastaan vanhoja pesärääppeitä. Ne onneksi oli hakkaajat nytkin jättäneet kait mahdottomana todetun takia. Näistähän aikaa myöten tulee luontoon todela hienoja taideteoksia ja pesäalustoja.

Jees, kuten sanoin, en tunne sinun tapaustasi, joten en väitä siihen liittyneen hoitamattomuutta. Suorittavan kommenteissa vain usein korostuu rästien ongelmat, vaikka puhe olisi talousmetsästä.

Puukin kommentista kannattaa poimia erilleen tuo luontaisten kuusten piirre eli epätasaisuus ja siitä tiheät ryhmät. Kun juurikääpä leviää sitä herkemmin, mitä stressaantuneenpaa puusto on ja toisaalta tiheässä puustossa juuriyhteyksien myötä, nuo tiheiköt olisi syytä perata pois mahdollisimman pian. Samasta syystä Jessen kommentissa monimuotoisuusasiakin on kaksipiippuinen juttu. Vioittuneet kuuset voivat saada tartunnan ja tiheässä ne levittävät tautia naapurustoonkin. Siksi monimuotoisuusasiat kannattaa hoitaa muilla tavoin kuin suosimalla viottuneita puita. Mielestäni kuviolla, jossa päällä kasvaa hoidettu koivikko ja alla hoidettu kuusikko ja seassa on leppää, haapaa ja/tai raitaa sekapuuna, lähtökohta monimuotoisuuden suhteen on jo aivan erinomaisella tasolla.

Gla. Nuo totuudet eivät mene tajuntaan Harvainvallassa – ei sitten mitenkään. On tosin mahdollisuus, että jatkuvan jankuttamisen kestettyä kolme vuotta Jeessi yht` äkkiä ”keksii” ihan itte, että noinhan se täytyy olla.

Totuushan on, että nyt kun hakkuu on tehty ”talvella” ja ruhjotut kuusentaimet ovat edelleenkin siellä ei juurikääpä kevätkeleilläkään iske. Kuitenkin nuo stressaantuneet kuusituppaat olisi järkevää harventaa – mikään varsinainen hätä ei vielä ole päällänsä, vaan kesäkausi esim näyttää, kuinka osa kuusista ei piristykään, vaan alkaa kellastumaan jne. RS- hommat voisi aloittaa vaikka syksyllä, kunhan yöpakkaset ovat alkaneet, jolloin juurikääpä ei enää leviä, vaikkakin pienissä kannoissa se ei pitäisi niin raivota. Kuitenkin, jos lahoja kantoja on, niin on vaara, että kääpä levahtaa juuriston kautta, ylitiheissä puskissa tartunta on hyvinkin mahdollista.

Kuusentapikon ei tarvitse olla niin tasapitkää kuin männikön, mutta kannattaisi ehkä pyrkiä siihen 1600 – 1800 r/ ha. Vaikka tottumus onkin 4000 – 5000 r / ha.

Viiden metrin ”aukko” ei ole aukko, vaan reikä, jota ei tarvitse pohtia sen enempää.