Tahtovat nuo ylispuuhommat muuttua hakkuuohjeissa harvennuksiksi ja lopullinen tilanne selviää tekijälleen vasta palstan reunassa.

Jessen tilanteessa(leimikko jäi kesken) kauppaa hierottaessa oli keskusteltu avohakkuusta. Lienevätkö muistaneet päivittää yrittäjälle lähtevää korjuuohjetta muotoon ,jossa käy ilmi ,että kyseessä on ylispuiden poistaminen. Siis aivan erilainen toimenpide alkuperäiseen nähden. Normaalisti aukossa ajokone pysyy reilusti perässä ,mutta ypp:ssä se ottikin moton kiinni. Palstalta lähdettiinkin sitten keskenkaiken paremmille työmaille puuvirran ehdyttyä. Yrittäjillä on nimittäin velvollisuus toimittaa puuta sovittu määrä sovittun aikaan sovittuun paikkaan. Ylispuiden kanssa pelatessa homma sakkaa ,joten on siirryttävä kohteelle ,josta puuta lähtee aikatauluihin sopivasti ja sekä moton että ajokoneen työllisyys on tasapainossa. Yleensä ylispuille mennäänkin hiljaisempaan aikaan keväänkorvalla kelirikkoa odotellessa ,ei välttämättä silloin ,kun asiakkaan rahatilanne vaatisi tai silloin ,kun olosuhteet ovat parhaat työn onnistumisen kannalta.

Ylispuuhakkuu ei ole mikään aukkohakkuu. Urakoitsija ei voi muuttaa hakkuutapaa ilman ostajan ja isännän suostumusta. Taksalla ei ole tässä mitään tekemistä.

Tarkalleen selvitän nyt kuinka kauppa hakkuuseen asti eteni: Eli tarjouksessa minulle (puheiden vastaisesti) tarjottiin päätehakkuuta vaikka yhdessä palstalla kulkiessamme olimme yksimielisiä ylispuutyyppisestä hakkuusta. Kuitenkin osto perusteli ettei kaikin paikoin jää riittävän hyvää kasvatusmetsää ylispuuhakkuulla. Hinnat tarjouksessa olivat hyvää päätehakkuutasoa. Johon kerkesi tulla myös täyset hinnantarkistukset. Kun tässä kotonamme asiaa keskusteltiin hän kääntyi kyllä ylispuuhakkuun kannalle mutta ei muuttanut silti hintoja tarjoukseen. Hän selvästi halusi kaupan. Kun hakkuun aika sitten tuli soitti aamulla aloittava moton kuljettaja ja kun olin muutenkin jo liikkeellä lupasin poiketa sanalle. Hän oli moton kaatopään kimpussa värimerkkarin huonoa toimintaa tutkimassa. Siinä sanailtiin ja HÄN oli se joka kysyi että ylispuuhakkuta kait pitäisi tehdä. Myönsin ja siitä se sitten mäntyä alkoi mennä kasoille. Homma näyttikin pelaavan alkuun kuin unelma koska isoja mäntyjä harvakseltaan kaataen tuntui ettei alikasvos juuri edes kärsi. Kaato seuraavaa päin pelasi hienosti. Eli kyllä ainakin kuljettajia oli infottu hakkuutavasta. Mutta jälestä päin sitten jonkun palstalaisen vinkistä katsoin työselosteen ja pitää tunnustaa ettei siellä noiden kuvioiden osalta ollut harvennus vaan jotain muuta. Siellä kai on vain kaksi vaihtoehtoa työn kuvaukseen. Mutta ei numeroa siitä vaan ostolla on syynsä ollut ja se ei kuulu minulle. Tyytyväinen pitää olla aika haastavissa oloissa tehtyyn työhön. Ongelma oli pitkälti samankaltainen kuin suorittavalla eli turveosiolle mentäessä kuuset eivät kestäneet isojen koivujen päin kaatoa vaan lakosivat alta tahi katkesivat. Maa ei ollutkaan aivan huikean kovasti jäässä. Koivut olivat toki järeämpiä kuin kuvassa mutta niin oli kuusetkin alla jo lähes pikkutukin kokoa.

Suorittavalla portaalla on selkeä kuvasarja aluskasvullisuuden säästämisestä hakkuun yhteydessä. Kertovatko kuvat paljonkin myös jatkuvan kasvatuksen tuloksista? Myöskin positiivisia arviointeja työn tuloksista näyttää esitetyn.

Keskustelu motohakkuusta ja samalla aluskasvullisuuden säästämisestä pitäisi mielestäni jaoitelle kahteen tai ehkä kolmeen osakokonaisuuteen.

1) Taloudelliseen tuloksen arviointiin eli päällyspuitten hakkuun metsän omistajalle jäävän hinnan alenemiseen. Lienee selvää, että tuon työn hidastumisen joutuu metsän hakkauttaja korvaamaan motomiehelle.

Toisessa ketjussa käsitellään ansiokkaasti arvioita hakkuun hinnasta. Olisi kivaa, jos saisi arvioita esimerksi ”Suorittavan portaan” kuvien puuston hakkuukustannuksista sekä normaalilla systeemillä että vaihdetulla työjärjestyksellä ( mielellään €/ m3).

Toisaalta jo muutaman kymmenen koivun vertaileva hakkuu samasta kuviosta ”kellokallen” käsimittausten vauhdittamana saattaisi antaa jonkunlaisen kuvan ”uuden” menetelmän mahdottomuudesta tai mahdollisuuksista. Ehkäpä se myös poistaisi ihan järjettömät kustannusarviot.

2) Millaisia muutoksia mahdollisesti tarvitaan motoon mikäli sillä halutaan hakata vaihtamalla järjestyksen harvennus, kaato ja pätkintä järjestykseen. Jos jo nykyiset motot kykenevät tähän, olen todella hämmästynyt mikäli kukaan ei ole kokeillut menetelmää eikä julkistanut mittaamiaan tuloksia.

3) Saattaako tuollainen työtavan muutos aikaansaada kehityskykyisen kuusen taimikon ylispuuston poiston jäljille?  Paljonko kyseisen ”taimikon” käsittely vaatii lisää työmäärää? Vastaus mielellään vastaus mielellään euroissa tai aikana.

Kiinnostukseni tähän asiaan perustuu vastenielisyyteeni sitä vastaan, että hyvältä näyttävä useita vuosia hitaasti kasvanut kuusen taimikko hakataan maahan, jotta päästäisiin istuttamaan uudet hyvin pienet kuusen taimet.Haluaisin saada jonkinlaisia numerollisia arvioita siitä, löytyykö vanhasta ideasta vielä nykyaikana jotain ideaa? Onko mahdollista, että metsänomistaja säästää tuolla muutetulla työjärjestyksellä useita vuosia aikaa seuraavaan päätehakkuuseen, ja on niin kuinka paljon?

Ymmärrykseni mukaan asia ei ole kiinnostava teollisuuden kannalta. Myös koneyrittäjille nykyinen systeemi on hyvä. Mikäli ajatus tuottaisi jotain, voittaja olisi metsänomistaja, eli mielestäni asian luulisi kiinnostaa metsänomistajia.

Ja tuohan tietysti perustuu aivan tutkittuun tietoon suorittava-ko?On aika paksua ja kornia väittää hiilensidontakyvyn alenevan esim. ylispuutyyppisessä hakkuussa. Kyllä sinne sentään useimmiten NIIN hyvä metsä jää. Ei tuo suorittavamme kuitenkaan kaikkia kohteitamme tee. Verrattuna tosiaan avohakkuun parin-kolmen vuoden täystyhjyyteen muokkauksineen. Eikä pidä paikkaansa tuokaan että koneita tavallaan olisi tarve enemmän kohteiden huonouden takia. Ja että sitä pitäisi jotenkin muuttaa. Kyllä metsä on monikirjoinen juttu ihan luvallisesti kasvatettuna ja siihen on aina konetyön sopeuduttava. Turha edes tuollaista typeryyttä höpistä. Meillä on kaikki nuo kasvatusmenetelmät olemassa aivan hyväksyttyinä menetelminä. Joten koneet työtä myöten eikä toisinpäin.