Keskustelut Metsänhoito Alikasvoksen säästäminen

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 224)
  • Alikasvoksen säästäminen

    Naapuritilan omistaja päätehakkasi noin hehtaarin rauduskoivikkonsa ja oli teettänyt hakkuun manuhakkuuna. Samassa yhteydessä hakattiin männikköä motolla. Mitä etuja tässä saavutetaan? Koivikon alla ollut kuusialikasvos oli säilytetty, mutta onnistuuko alikasvoksen suojelu lopulta paremmin metsurityönä vai motolla? Onko metsurityöllä muita puoltavia tekijöitä?

  • mehtäukko

    Mehtäukko ei ole ollenkaan huolissaan oman logiikkansa hämärtymisestä LV/ Jovain -panettelusta. Kaikenlainen propaganda kun ei purematta uppoa ja pakkosyöttö on yhtä tyhjän kanssa!

    Sitä vastoin aloittelevan metsänomistajan sortuminen tuollaisen pajunköyden nieleskelemiseen on torjuntataistelun pääpointti.

    Timppa

    Aluskuusikolla on selviä fysikaalisia vaikutuksia maapohjaan ja sitä kautta myös männynkasvua heikentäviä tekijöitä.

    Kuusiin jää talvella lunta, minkä seurauksena roudalta suojaava lumivaippa on ohuempi ja routaa enemmän.  Keväällä roudan sulaminen viivästyy entisestään, sillä ne kuuset estävät auringonsäteilyn vaikutusta maapohjaan.  Siis mäntyjen kasvukausi jää lyhyemmäksi.

    Kuuset vaikuttavat tietysti maaperän pieneliötoimintaan, koska maapohja on selvästi viileämpi.  Sitäkin kautta mäntyjen kasvu hidastunee.

    Kokonaisuudessaan olen sitä mieltä, ettei kuusia kannata yleensä jättää, kun tiedetään vielä hitaasti kasvaneiden kuusien lahoalttius.

    Jovain

    Mehtäukko: Meinaatko, jos sanat ovat loppumassa, niitä on keksittävä lisää. En ole panettelemassa tai muutakaan syöttöä esittämässä. En myöskään torjuntataistelua esittämässä. Yli 60 vuotta näitä hommia on tullut tehtyä.

    Jätkäpätkä

    Meillä ei juurikääpää eikä muitakaan kuusen tauteja ole, kantokäsittely aineiden kantaminen metsään näillä korkeuksilla on niin turhaan hommaa kun vain voi olla. Kun alikasvosta säästellään, otetaan huomioon onko maaperä kuuselle sopiva, kun päätetään säästää metsään ei päästetä kuin mies ja moottorisaha, ei motoja eikä vinssejä. Kun kaadetaan niin karsitaan siihen paikkaan ja kaikki vaurioita saanut alikasvos poistetaan viimeisenä, tehdään riittävän leveät ajourat jotta alikasvos ei vaurioidu ajaessa. Varmasti syntyy lahoa jos motolla kaadetaan ja vedetään rungot oksineen uranvarteen, jätetään vaurioitunut puusto korjaamaan haavojaan. Myös kasvupaikka vaikuttaa lahoon, kuusi eikä koivu kasva terveenä kovin kuivassa paikassa

    A.Jalkanen

    Jos booria sisältävä lannoite ehkäisisi tyvilahoa, sehän olisi hyvä juttu. Männiköiden typpilannoitteen mukana voisi olla myös boori. Samoin tuhkalannoituksessa turvemaalla. Kuusikoita ei juurikaan lannoitella typellä, mutta niillekin boorilisä on eduksi, estää kasvuhäiriöitä.

    Puuki

    Booria kannattaa lisätä ainakin peltokuusikoihin ja aikoinaan kaskena olleille alueille jo taimikkoon.

    Pari v. sitten levitettiin peltotaimikkoon ja vaikutus näkyi heti parantuneena kasvuna.

    Alikasvoskuusikko vähentää jonkin verran ylispuuston kasvua mutta jos kasvupaikka on sopiva eikä juurikäävästä ole haittaa, niin miksipä ei sovi sekin valmis taimiaines ottaa hyötykäyttöön. Paremmilla kasvupaikoilla mänty saattaa kasvaa laadun kannalta liiankin nopeasti .

    oksapuu

    Kannattaa nyt ainakin ensin käydä raivaussahan kanssa ne alikasvus-kuusikot testaamassa…

    Täällä etelässä vaan tuppaavat jo joulukuusi mitassa olemaan lahoja…

    sitolkka

    Luonnontilassahan metsässä tapahtuu tavallaan aina viljelykierto. Kuusikko palaa ja tilalle tulee lehtimetsä. Lahon lisääntyminen on ihmisen ja tehometsätalouden aikaansaannosta. Ei kuusta pitäisi koskaan kuusikkoon uudelleen istuttaa vaan koivua.

    uudehko metsänomistaja

    Kyselin ketjun alkuvaiheessa aluskasvukuusikon säästämisen vaikutuksia muunnetulla työjärjestyksellä tehtyyn motosavotan työtehoon ja aluskasvuston vaurioitumiseen verrattuna normaaliin motosavottaan. Ymmärsin, ettei nykykoneet mahdollista tälläistä toimintaa.

    Nyt kerrotaan, ettei järjestyksen muutos ole koneista kiinni. Onko totta, ettei kukaan lukijoista ole edes koemielessä hakkauttanut koivikkoa käänteisessä työjärjestyksessä. Eikö edes pientä laimikkoa? Kokeiluhan voisi pienimmillään olla liki ilmaoinen. Päivän tai parin hukkatyö ei maltaita maksa, mutta antaisi ehkä viitteita menetelmän mahdollisuuksista  Luulisi kiinnostavan koneen moton omistavia metsänomistajia. Mahdollisena voittona olisi uusi hakkuutapa, jolla metsänomistaja voi säästää vuosia seuraavaan hakkuuseen verrattuna.

    Ymmärrän, että täydelliset pitkäaikaiset tulokset menetelmän kelvollisuudesta saattavat vaatia vuosien tai vuosikymmenten kokeilut, ainakin joidenkin kommentoijien esittämistä uhkista päätellen. Sellaisen tutkimuksen järjestäminen olisi selkeästi yhteiskunnan tukea vaativa toimi.

     

     

    suorittava porras

    Uudehkon kannattaisi pistäytyä moton kopissa seuraamasssa hakkuuta harvennuksella tai ylispuusavotalla. Selkiäisi käsitys ,mikä on oikea työjärjestys ja mikä onnistuu ja mikä ei. Aika ohut tuntuu olevan käsitys hakkuuhommista.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 224)