Äkkiä käräjäoikeuden määräämä uhkasakko perintään! Puutavaran viennin pysäyttäminen hetkellä jolloin rahaa tehdään on anteeksiantamatonta! Vahingonkorvausvaatimukset täysimääräisenä perään! Suomalaisen yhteiskunnan riesa nykyään – AKT!
Saman kun aluksi saisi sisällytettyä maanviljelijöiden ymmärrykseen, jos tuotanto ei ole kannattavaa, ei se tukemalla tule kannattavaksi. Se on kommunismia.
Kuten aiemmin todettu, maataloustuki pois niin saadaan työllisiä jotka voivat mennä kysymään ja neuvottelemaan Keiteleen sahalle. Mikä tässä nyt niin vaikeaa on?
Metsät kunnossa: tästä juuri on kyse. Me vain olemme tottuneet siihen että joku toinen päättää meidän asioista. Jos me itse tai työpaikka joudumme omat työehdot neuvottelemaan niin se on jo vaikeaa. Me kuitenkin vielä eletään Kekkosen aikaa kun joku oli se henkilö joka meidän puolesta asian hoiti ja otti vastuun.
Ihmettelen vähän tuota Metsuri motokuskin asennetta. Kerroit olleesi aikoinaan luottamusmiehenä. Samoin kerroit olleesi jossain vaiheessa myös työnantajan edustajana. Tuo viimeksi mainittu, lienee ollut myöhemmin.Ymmärrän kyllä, että ”sen lauluja laulat, kenenkä leipää syöt”. Katselet siis asiaa enemmänkin työnantajapuolen näkökulmasta. Olettaisin sinun muistavan vielä, miten heikossa asemassa yksittäinen työntekijä, tai paikallinen luottamusmies on ,kun vastassa on suuri organisaatio. Siinä tilanteessa ei neuvotella, siinä sanellaan.
Tanelilta taas viisas kommentti. Kannattaa aina kuulua siihen järjestöön, mikä ajaa omaa etua. Olkoompa se Ammattiliitto, Mtk, Mhy. Työnantajapuolella oma liitto, mikä se sitten onkin. Itse kuulun nykyään enää eläkeliittoon ja paikalliseen metsästysseuraan, on pärjätty ilman suurempia rettelöintejä. Mhy:n voisin periaatteessa kuuluakin, mutta olen opetellut hoitamaan metsäasiani itsenäisesti.
Ei nyt yritystä kannata yhden lakon takia lopettaa ! Nyt on kuitenkin Metsä Groupilla ja Stora Ensolla onnistuttu neuvottelemaan sopimukset, miksei sitten myös Keitele Groupilla ja UPM:llä. Maailma muuttuu, enää ei tehdä keskitettyjä sopimuksia kun toista neuvotteluosapuolta ei ole. On menty Ruotsin malliin, sieltä voi ottaa oppia. Tuskin sielläkään työntekijän etuja kovin paljoa poljetaan.
Tätini kertoi aikoinaan, että Kanadassa Sudburyn kaivoksilla oli lakko, joka kesti yli talven. Sitten työntekijöiden kotiväki alkoi vähitellen sanomaan, että menkää nyt jo ihmeessä töihin. Tänä kesänäkin siellä näkyi taas olleen kahden kuukauden mittainen lakko.
Keitele ei halua tehdä yhtään sopimusta ja UPM haluaa tehdä viisi sopimusta. Ei ole helppoa etujärjestöllä näiden vuoristoneuvosten kanssa. Toisaalta eihän se yritysten vika ole, jos heillä ei enää ole yhteistä edunvalvojaa.
Kun TES siirtyy yritystasolle, ne eivät voi neuvotella jatkuvasti 200 sivuista bumaskoista, joissa on myös sosiaalipaketti mukana. Työmarkkinajärjestöt menivät eduskunnan tontille, eivätkä ymmärrä poistua. Kun järjestelmällä ei ole kykyä uudistua, se lopetetaan. Vuodesta toiseen isot organisaatiot vääntää kahden prosentin palkankorotuksia, joista puolet vie verottaja. Mutta nyt se on loppu. Jäljellä on iso määrä itselleen suuret edut kahminut liittojen organisaatio, jolla ei ole enää mitään järkevää tekemistä. Etätöihinkin siirryttiin pelkästään yritysten tekemien joustojen ansiosta. Ei ne nyt kovin suuria roistoja ole kun miljoona työntekijää tekee töitä kotona vailla mitään valvontaa ja palkkaliukumat on käytössä.
Metsänmies: tulkintasi oli oikein. Ensiksi luottamusmiehenä ja myöhemmin työnantajan edustajana luokitus ja palkkausneuvotteluissa. Sitten myöhemmin vielä yrittäjänä muutaman vuoden. Nyt eläkkeellä.
Se että MG tai stora tekivät sopimuksen on hyvä asia tietenkin. Heille sopi konsernikohtainen sopimus. Upm tai Keitele haluaa toimialakohtaisen sopimuksen ja miksi se ei sitten toimi? Uskon että käytännössä homma menee niin että muista kuin palkoista sovitaan yhteinen konsernikohtainen sopimus ja palkat neuvotellaan sitten toimialakohtaisesti. Se että toisessa firmassa olisi mm vuosiloma tai sairausloma-asiat eri tavalla niin sitä en usko. Nyt vain asia on niin vaikea käsittää tai hyväksyä kun ammattiliittojen painoarvo vähenee palkanmäärityksissä. Vallanjaostahan tässä on kyse ja se on aina hankala asia.
Ennustan että asia ratkeaa niin että vielä seuraava sopimuksen upm tekee konsernitasolla saha toiminto omansa ja sellu omansa, ja sen jälkeen seuraavat yritystasolla. Eli joku kompromissi. rakennetaan ja kumpikin ei menetä kasvoja. Siihen tämä kuitenkin menee että yritystasolle sopimiset menee joka on hyvä ja oikea taso.
Eikö kuitenkin olisi järkevämpää käyttää ammattilaisorganisaatioita eli ammattiliittoja ja työnantajaliittoa kun kerran sellaiset ovat olemassa. Kyllä tuo haiskahtaa vahvasti halulta viedä työntekijältä palkkatason ylläpitämisen mahdollisuus. Vaikka taloon tullessa luvataan asiallinen palkka on liian suuri houkutus työnantajalla valittaa joka vuosi huonoja aikoja ja laistaa palkankorjaukset. Vähitellen se tietää ulkomaisen halpatyövoiman sisäänottoa ja taas suomalaiset ovat kurjallistona kotona mielivaltaisen työvoimapolitiikan pompoteltavana.
Tuo on ilman muuta yksi uhkakuva. Parasta tietenkin olisi että työntekijöiden edustaja pääsisi mukaan yrityksen päätöksentekoon. Uskon kuitenkin siihen että kun yritys investoi suuria summia yritykseen niin ajatuksena on että ilman hyviä työntekijöitä yritys ei myöskään menesty. Mutta täytyy muistaa että yrityksellä on myös huonoja vuosia jolloin palkkakaan ei voi säilyä samana. Jos esim metsäkoneyritys jossa omistaja investoi omaisuutensa koneisiin niin ei huvikseen sitä tee. Hän odottaa tuottoa investoinnille ja henkilöt jotka sen tuovat on varmaan varaa myös maksaa kilpailukykyinen palkka.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.