Äkkiä käräjäoikeuden määräämä uhkasakko perintään! Puutavaran viennin pysäyttäminen hetkellä jolloin rahaa tehdään on anteeksiantamatonta! Vahingonkorvausvaatimukset täysimääräisenä perään! Suomalaisen yhteiskunnan riesa nykyään – AKT!
Ihmiset juoksee halvan terassilaudan perässä, ei ole oksien määrällä merkitystä. Mihin sitä oksatonta lautaa käytetään? Saunaan ehkä, mihinkä muualle?
Mm. laatuluokitellussa rakennesahatavarassa tarvitaan laatua (eli tukkien vähävikaisuus/viattomuus, koko, suoruus, ohuet oksat yl. < 1 cm tai oksatonta, oksakiehkuroiden oksien määrä ja oksakulma, varsinkin oksaton paneeli sisustukseen = siistin näköistä ja arvokasta vaikka olohuoneeseen) . Suurin osa menee ulkomaille maihin joissa arvostetaan niitä ominaisuuksia joita ei joka paikassa puihin saada. Tasainen lustoleveys eikä liian paksulustoinen , yksi laatukriteereistä. Huonekalupuissa saattaa olla muita laatutekijöitä kuin esim. oksattomuus ; Esim. tuoreoksaisuus. Ikkunan pokiakin jossain tehdään edelleen tiukkasyisestä puusta. Uudemmat muovikomposiitti viritelmät on kyllä suht. lujia ja elämättömiä mutta muuten ihan sopimattomia perinnerakentamiseen. Kunnon lehtikuusilankku olisi paras ”luomu”terassilankuksi ilman painekyllästysmyrkkyjä Suomessa mutta hinta tietysti vaikuttaa hankintaan , varsinkin nyt kun kaikkien laatujen hinnat on nousseet paljon.
On iso menetys jos hukataan se mahdollisuus esim. hyvälaatuisen mä-tukin kasvatukseen ja käyttöön kuten vaikuttaa käyvän laatuhinnoittelun puuttumisen ja ehkä muutenkin osaamattoman lajittelun takia .
Suomessa 20 ja 30 luvut elettiin työmarkkinoilla sopimuksettomassa tilassa ja ilmapiiri oli kireä. Kun sitten tuli ulkoinen vihollinen, eli Talvisota, niin työnantajapuolella maltillisemmat äänenpainot saivat vallan. Syntyi ns Tammikuun kihlaus. Siinä työnantajat lupasivat työehtosopimuksia kunhan päästään rauhan oloihin. Samalla työväen edustajat lupautuivat siihen että sotaponnistelut ovat yhteisiä.
Sodan jälkeen työehtosopimuksia alettiin sorvaamaan. Hankauksiakin oli, mutta yhteiskunta saatiin niiden avulla jaloilleen.
Nyt sitten työnantajat haluavat palata vanhaan käytäntöön eli he haluavat määrätä työehdot itse. AKT ei ole tässä oleellinen kirjainyhdistelmä. Konflikti on tämän uuden tilanteen ilmentymä.
Olen aina halunnut kuulua alani liittoon. Aloitin vaellukseni MTK:stä. Myöhemmin tulivat tutuksi Merimiesunioni, Metalliliitto, opiskelijajärjestöt, Konepäällystöliitto ja Teknisten liitto. Nyt siteen olen palannut juurilleni kun MHY:n kautta kuulun MTK:hon.
Toivottavasti työnantajissa otetaan järki käteen ja palataan vanhaan kunnon työehtosopimuspöytään. Tuskin on enää tarvetta keskusliittojen välisiin koko kenttää koskeviin Tupo sopimuksiin, mutta kyllä sovinto pitää huushollissa olla. Sovintoa ei saavuteta yksipuolisella sanelulla.
Ei kai se noin mene että työnantaja haluaa yksipuolisesti määrätä työehdot ? Kyse on siitä että työnantaja haluaa olla yksi sopijapuoli kun se myös maksaa työntekijän kustannukset. Se että jotkin liitot määrittää keskenään että mitä joku työntekijä saa palkkaa jossain firmassa on täysin älytön tilanne. Kyllä sopija pitää olla se joka myös palkan maksaa. Ay liitot voivat olla ihan normaalisti mukana takapiruna neuvotteluissa ja antaa tukea ja ohjausta edustajilleen. Sopimista ei kukaan ole kyseenalaistanut. Menettelytavat muuttuvat.
Savon sanomat 29.12 2021: ”On kiinnostavaa, että Keitele Group tarjoaa palkankorotuksia enemmän kuin Teollisuusliitto on ehdottanut. Ilmoitetuissa työehdoissa ei mainita palkallisia perhevapaita, sairaan lapsen hoitamisen joustoja, nykyistä pitempiä palkallisia sairauslomia ja palvelusvuosilisien korotuksia. Viikkotyöaika pitenisi 2,4 tunnilla.”
Kysysymys ei olekkaan aina palkoista. Myös muut työehdot täytyy olla kohdallaan.
Juuri näin. Kaikki on neuvoteltavissa. Koskaan osapuolten ensimmäinen toivelista ei ole lopullinen neuvottelutulos. Neuvottelun voi tehdä luottamusmieskin yrityksessä.
Mikäköhän osapuoli tässäkin sopassa on SY ja Pentikäinen. Suurin osa jäsenistöstä on pienyrittäjiä palvelualalta. Ymmärrykseni mukaan heidän etu on hyvin toimeentuleva asiakas, nyt sitten järjestön pääasia on vähentää asiakkaiden ostovoimaa, kepu rules.
Myös UPM haluaa samaa kun Keitele eli sanella yksikkökohtaiset työehdot ja palkat tosin UPM ottanut kovemmat aseet käyttöön eli uhkailut tehtaiden pysäyttämisellä, pahoin pelkään että kevät on pitkällä kun sopu saadaan ja jos näin käy on jälkipelistä tulossa todella rumaa.. Empä ihmettelisi jos kaikki UPM sahatavara ja vaneri pysähtyisi satamiin jo ensiviikolla jos ja kun lakot alkaa..
Tämä on vähän sama kun atk tuli toimistoihin. Kaikki tuntui romahtavan ja ihmiset kortistoon. Mikään ei ole muuttunut ja kukaan ei enää kirjoittaisi tekstiä vanhalla kirjoituskoneella ja lähettele kirjepostia.
Hei MM! Asiallisia kommentteja pitkin ketjua! Työehtosopimus ja sosiaaliturva ovat kaksi eri asiaa. Tuottavuus ja ostovoima kulkevat käsi kädessä. Se joka kantaa yrittämisen riskin on varmasti kiinnostunut motivoituneesta ja ammattitaitoisesta työvoimasta ja tulee siitä pitämään kiinni kilpailukykyisellä sopimuksella. Jos sitten jokin ala ei ole niin tuottava kun toinen johtaa siihen ettei palkanmaksukykyäkään ole samassa suhteessa. Osalla keskustelijoista ei tunnu tämä jostain syystä menevän ymmärrykseen?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.