Äkkiä käräjäoikeuden määräämä uhkasakko perintään! Puutavaran viennin pysäyttäminen hetkellä jolloin rahaa tehdään on anteeksiantamatonta! Vahingonkorvausvaatimukset täysimääräisenä perään! Suomalaisen yhteiskunnan riesa nykyään – AKT!
Aika vakuuttavasti nostokoukku kertoo mitä korkeakoulutetut tekevät työkseen sekä työpäivän kulun. Uskon kuitenkin että nostokoukku ei ole päivääkään tehnyt kyseistä työtä joten mistähän tuo tietämys kumpuaa? Ilmeisesti vain pelkkä oletus tai katkeruus paistaa läpi.
että viime vuosikymmeninä toteutetut palkkaratkaisut ovat olleet hyvinkin maltillisia.
Viime vuosikymmenillä? Paremminkin viime vuosien palkkataso on nossut kilpaijmaiden tasoa vastaavasti, mutta ei Sipilän KIKYn edellyttämällä tavalla, joten hintakilpailukyky on taas laskussa lakkoilun aiheuttamien kustannusten takia.
Muutama vuosi sitten 2018 Sipilän hallitus toteutti KIKYn eli sisäisen devalvaation. Kikyssä tarkoitus oli laskea palkkakustannuksia yhteensä 15% suoraan 5 % ja 5% tuottavuutta nostamalla ja loput 5% tekemällä matalampia palkkaratkaisuja tuon verran kuin kilpaijamaissa. KIKYstä ei ehtinyt tulla hintakilpailukyä korjaavaa, sillä beljakovilainen ay-liike alkoi rettelelöimään viimeisssä palkkaratkaisuissa ja taas puristamaan vientiteollisuudessa lisää palkaa lakoilla, jotka aiheuttivat 500 miljoonan menetykset metsäteollisuudelle ja nyt tulee satoja miljoonia lisää, joilta tietenkin Ruotsi ja muut kilpailijamaat taas säästyvät.
Kaipola laitettiin kiinni, kun palkkataso Ruotsisa oli 40% alempi kuin Suomessa tai toisin päin Suomessa palkkataso oli 67% korkeampi kuin Ruotsissa. Nuo muut haitathan hallitus korjasi vastaamaan kilpailijamaiden kustannuksia kuten sähköveron lasku.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Oliko palkkakustannukset ainoa syy? Kahdella ensimmäisellä tekijälläkö ei ole mitään merkitystä? Palkkakustannukset ovat aina Suomessa esillä vaikka työt olisi tehty talkoilla. Ek:n työmarkkinajohtaja mainitsi palkkaratkaisut maltillisiksi, mutta ehkäpä palstalaisilla on parempaa tietoa.
<p>Ei ollut ainut syy, kaipolan voimalaitos tuli tiensä päähän, olisi vaatinut kokonaan uuden, noh lopulta sillä poltettiinkin jätettä. Paino ja sanomalehtipaperin kysynnän lasku suurin syy, pk 4 erittäin vanha paperikone siellä, eikä muutkaan ihan tuoreita, kilpailu puusta keski-suomessa erittäin kovaa kun uusi äänekoski tuli, ja esim keljon voimalaitos polttaa isoja määriä myös kuitua. Siinä muutama syy mikä tuli äkkiä mieleen.. Muutenhan lakosta UPM selviää Storan kanssa ihan ok, koska heillä korvaavaa tuotantoa on eniten suomen ulkopuolella.. </p>
Motokuski. Miksi olisin katkera? Itselläni on alempi korkeakoulututkinto, joten olen vähän päässyt maistamaan ja hyvinkin läheltä seuraamaan niitäkin töitä. Tärkeinpiä esimiesten työpanoksen kannalta tuntuivat olivat jatkuvat palaverit, joissa tärkein ja eniten aikaa vievä osio oli aina edellisen palaverin pöytänirjan läpikäynti. Palavereihin tuhlaantui merkittävä määrä oikeaa työaikaa, työnkuvaani kun kuului sitäkin, olivat lähinnä aikuisten päivähoitopaikkoja.
Syy miksi keskustelu menee palkkoihin ei sinänsä ole suoraan euroissa palkansuuruus, vaan mitä sillä Suomessa saadaan aikaan. Työntuottavuus on jäljessä kilpailijoita ja lisää jää jatkuvasti, työaika lyhyehkö. Pohjoismaiden köyhin taidamme olla ja siksi jäämme AKT ym. opeilla. Satamat on kiireesti roboteilla laitettava pelaamaan, Kokko kumppaneineen Englannin kaivostyöläisten tielle lakkoineen. USA se porskuttaa ja Euroopassa vain säädöksiä tehtaillaan ja yhteiskunnan tuilla isoneva joukko maleksii.
Nostokoukku: jos tuntemassasi työpaikassa asiat on noin hoidettu niin ethän mitenkään voi yleistää että kaikkialla tehdään näin. On paljon työpaikkoja joissa aikaa ei hukata kokousteknisiin asioihin ja palavereihin. On kuitenkin niin että monesti korkeakoulutetut ovat suunnittelu ja asiantuntija tehtävissä joissa hoidettavia projekteja on paljon. Silloin palavereita täytyy pitää että homma etenee järkevästi. Ei siellä duunareiden tarvitse istua jotka tekevät sitä raakaa käsityötä ohjeiden mukaan.
Oliko palkkakustannukset ainoa syy? Kahdella ensimmäisellä tekijälläkö ei ole mitään merkitystä? Palkkakustannukset ovat aina Suomessa esillä vaikka työt olisi tehty talkoilla.
Suomalainen duunari ansaitsee paljon verrattuna muihin maihin. Suomalaisen insinöörin keskiansiot korkeintaan keskitasoa verrokki maihin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.