Keskustelut Metsänhoito ajourat / omat vehkeet

Esillä 5 vastausta, 41 - 45 (kaikkiaan 45)
  • ajourat / omat vehkeet

    Ensiharvennuksista kyse. Ajatuksena että 1500 – 2500 puuta on varmuuden vuoksi kasvatettu ensiharvennus vaiheeseen.

    80-luvulla ajouraväli oli 30 metriä ja uraleveys oli 4 metriä. Tutkijat laskivat että pelkällä ajourien avauksella kasvutappio oli alle 2 % luokkaa seuraavan 15 vuoden ajalle, tätä pidettiin hyväksyttävänä, hevosista oltiin luovuttu.

    Nykyisin ajourat tehdään 20 metrin välein ja ne ovat usein 4,5 metriä leveät. Kasvuappiot ovat ensin 15 % luokkaa, mutta tietysti puuston järeytyessä hieman pienenvät. Jos vielä tulee urapainaumia, kasvutappiot nousevat, jopa juuria voi katketa ja laho voi uhata.

    On laskettu että ilman juuri- tai runkovaurioita ensiharvennusten ajourien aiheuttama kasvutappioiden nettonykyarvo on ~80 euroa. Jos kertymä on 40 mottia / ha, voi pienkaluston käyttöön laskea 2 euroa / m3 kalustohyvää pelkän ajouran merkityksestä, puhumattakaan riskistä. Lisäksi pienkalustoa käyttäen harvennuksessa ei tarvitse kaataa hyvälaatuisia tukkiaihioita ajouran takia. Hyvillä mielin voi laskea 3 euroa/m3 lisäarvoa oman pienkaluston käyttöön ensiharvennuksen puunkoruussa. Ajokone siirtoineen tekee hankintaleimikolla n. 7 euroa / m3 kustannuksen, eli omalla kalustolla voi laskea 10 eur / m3 ajon hinnaksi. Minusta tuolla hinnalla kannattaa ottaa se pienempi riski ja tehdä ensiharvennuksen ajot kevyemmillä koneilla.

  • päin_mäntyä

    Mitenkä on, jos tuon ensiharvennuksen tekisikin niin että kaataisi harvennattavat puut moottorisahalla niille sijoilleen ja jättäisi tyystin korjaamatta? Ei tulisi kasvutappioita ensinkään. Jos kasvutappiot huomioi niin onko ensiharvennuksen puunkorjuu lainkaan taloudellisesti kannattavaa?

    Korpituvan Taneli

    Mielenkiintoinen ajatus. Tätä ajatusta on täällä edustanut jo ainakin Metsänvartija.
    Jos ensiharvennuksen saanto on edes joku 40m³/ha, niin ei ainakaan minun huumorintaju riitä siihen että ne puut jäisivät sinne metsään. Eikä kai ötökkälakikaan sitä sallisi.

    Jos tuota ajatusta hiukan kehittää. Voisihan sinne metsään tehdä toisen taimikonhoidon, selvästi ennen kuin se on ensiharvennusmallissa. Tai sitten hiukan tavallista rajumman hakkuun ennakkoraivauksen, jo hyvissä ajoin.
    Pääasia olisi että ensiharvennusta voisi näillä keinoilla ainakin siirtää. Saanto nousisi ja Suorittava Porraskin tykkäisi kun poistettavienkin runkojen koko on suurempi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    raivuri

    Tuota toista taimikonhoitoa harvahkoon tiheyteen on meillä kokeiltu jyrkässä rinteessä, joka joudutaan korjaamaan osaksi metsurityönä, merkintöjen mukaan noin 20 vuotta sitte. Ajatuksena oli ettei jouduttaisi ensiharventamaan tuota kuusikkoa

    No, lehtomainen kangas, länsirinteen valo ja vain 1300 kuusta/ha johti paikoitellen varsin paksuihin oksiin ja heikohkoon pituuskasvuun. Kova kasvu keskittyi siis ainakin rinteessä enemmänkin leveyteen. 5 vuotta sitten laatuharvennusta metsurityönä 25 vuotiaana.

    kuusessa ollaan

    Hei, pitää muistaa ettei se koko ajouran leveys ole hyödyntämätöntä tilaa, uran reunapuiden oksat ulottuvat KAIKKIIN suuntiin n.1,5 metriä.
    Eli käytännössä nelimetrisen ajouran hyöndyntämätön pinta-ala on 1-1,5 metrin suikale.

    pihkatappi

    Käytännössä ajouran leveys on keskimäärin 4,5 metriä.

Esillä 5 vastausta, 41 - 45 (kaikkiaan 45)