› Keskustelut › Metsänhoito › ajourat / omat vehkeet

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • ajourat / omat vehkeet

    Lähetetty: 24.1.2015, 17:04

    Ensiharvennuksista kyse. Ajatuksena että 1500 – 2500 puuta on varmuuden vuoksi kasvatettu ensiharvennus vaiheeseen.

    80-luvulla ajouraväli oli 30 metriä ja uraleveys oli 4 metriä. Tutkijat laskivat että pelkällä ajourien avauksella kasvutappio oli alle 2 % luokkaa seuraavan 15 vuoden ajalle, tätä pidettiin hyväksyttävänä, hevosista oltiin luovuttu.

    Nykyisin ajourat tehdään 20 metrin välein ja ne ovat usein 4,5 metriä leveät. Kasvuappiot ovat ensin 15 % luokkaa, mutta tietysti puuston järeytyessä hieman pienenvät. Jos vielä tulee urapainaumia, kasvutappiot nousevat, jopa juuria voi katketa ja laho voi uhata.

    On laskettu että ilman juuri- tai runkovaurioita ensiharvennusten ajourien aiheuttama kasvutappioiden nettonykyarvo on ~80 euroa. Jos kertymä on 40 mottia / ha, voi pienkaluston käyttöön laskea 2 euroa / m3 kalustohyvää pelkän ajouran merkityksestä, puhumattakaan riskistä. Lisäksi pienkalustoa käyttäen harvennuksessa ei tarvitse kaataa hyvälaatuisia tukkiaihioita ajouran takia. Hyvillä mielin voi laskea 3 euroa/m3 lisäarvoa oman pienkaluston käyttöön ensiharvennuksen puunkoruussa. Ajokone siirtoineen tekee hankintaleimikolla n. 7 euroa / m3 kustannuksen, eli omalla kalustolla voi laskea 10 eur / m3 ajon hinnaksi. Minusta tuolla hinnalla kannattaa ottaa se pienempi riski ja tehdä ensiharvennuksen ajot kevyemmillä koneilla.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 31.1.2015, 19:11

    Käytä sinä jesse vain niitä traktoreita ja mönkkäreitä metsissäsi. Kun on kyseessä urakoitsija jonka kuulu hakata tilalta auko, harvennukset ja e-puut niin ei todellakaan ole enää tilaa noille pienmotoille. Pienmotoilla noiden aukkojen teko ei oikein onnistu.

    Kerronmpa esimerkin: Nyt oli tila hakkuussa jossa oli 4 ha e-puuta, 1,5 ha toisen asteen harvennusta ja tietenkin 0,5 ha aukkoa ja muutama pihapuu. Ei kai ole kovinkaan kustannustehokasta tuoda tilalle pienmoto hoitamaan koko hommaa. Eikä taas isolle motolle ole oikein tilausta kun parin hehtaarin takia.

    En usko että halukkuus pelkästään urakoitsijoilla on konekoon nostoon vaan tarve lähtee siitä että hakkuut ovat mitä ovat nykyään.

    Jätkä 31.1.2015, 22:21

    Ensiharvennuksen jälkeen puiden keskimääräinen väli on noin kolme metriä. neljän metrin ajoura oikein sijoitettuna ei siis vaadi muuta kuin metrin ajouran takia lisämaata.
    Kahdenkymmenen metrin uraväli mahdollistaa motohakkuun tai melko kätevän manuaalisen hakkuun.
    olen itse avannut ensin ajourat ja sitten ajellut taavetilla palstan perälle aloittaen hakkuun sieltä – kasaus sikinsokin uran lähelle. Varsinaisen kasauksen teen perävaunuun. kun kuorma on täynnä ajelen varastolle ja puran kuorman. Seuraava samaan malliin. Aina ketjut vetävissä pyörissä, niin ettei juuret nuljaannu näkyviin.
    Ei tule vaurioita runkoihin, eikä juuristoon. Lyhyehkönä työpäivänä tuon pinoon 8 – 12 kiintoa – ja olen itseeni tyytyväinen.

    Metsuri motokuski 1.2.2015, 17:01

    No se jätkälle varnaan riittää mutta jos työkseen tuota rahtihommaa tekee niin kuormassa pitäisi tuo sama määrä tulla. Nyt ei voikaan verrata omatyökorjuuta ja sellaista korjuuta josta pitäisi leipä saada itselleen. Eihän jäkäkään varmaan elä tuolla omalla metsäurakoinnilla.

    Burl 3.2.2015, 11:17

    Ajourien leveydestä keskusteltaessa pitää muistaa, että uraleveys ei ole mitenkään yksikäsitteinen asia. Ainanakin kaikki hakkuita tehneet varmasti tietää, että yleensä ne puut eivät ole sopivasti suunnitellun uran kahta puolta rivissä ja kaiken lisäksi parhaat puut yleensä tuntuvat jäävän uralinjalle.

    Yleisesti (mm. Metsäkeskuksen valvonta) uraleveys mitataan ns. slu-menetelmällä, missä uran suuntaiselta 10 metrin tarkastelujaksolta mitataan (oletettuun) raiteiden keskilinjaan nähden kahta puolta lähin puu, ja uraleveys on näiden etäisyyksien summa. Käytännössä uraa reunustavien puiden etäisyys voi olla vaikka kuusi metriä joka kohdassa samalla kun tällä menetelmällä mitattu uraleveys olisi neljä metriä. Uraleveys ei siis ole keskiarvo, vaan kuta kuinkin uran ”sisämitta” koneen ohjautuvuuden ja tilantarpeen mukaan.

    Uran puuntuotannollinen leveys taas on ura-aukon verottaman puuntuotannollisen alan määrä, eli jos vaikka 5 metrin välein sattuu kahtapuolta uraa kasvamaan puut, joiden juuret ja latvus käyttävät kasvuresurssit 2,5 metrin etäisyydeltä, uraleveys on tässä kohta 0. Uraleveyden mittausmenetelmiä on muitakin.

    Burl 3.2.2015, 12:02

    Sitten käytännön puolta. Muutamat tasaisten maiden hankintapuut ajelin 2000-luvun alussa Massey-Ferguson 135:lla. Koneen ja kärryn leveys on 165 cm, joten tasaisella maalla 180 cm ”hotu” riitti mainiosti. Peltokoivikoilla ei montakaan puuta tarvinnut uran avaamisen takia kaataa, paitsi muutamat kaarteissa. Puiden paksuunnuttua sittemmin ei enää oikein saa selvää, mistä välistä sitä on sopinut aikoinaan ajamaan.

    Palstat alkaa olla uudelleen harvennustarpeessa, ja urat on suunniteltava ”puhtaalta pöydältä”. Nyt pitää kaataa hyviäkin puita niiden väkisin osuessa uralle, jättäen vähemmän hyviä puita uran reunaan pystyyn. Mikä vahinko! Koneellisen hakkuun näkökulmasta palstat ovat sinänsä selkeitä, ettei vanhoja uria tarvitse yrittää hyödyntää, vaan uraverkoston voi tehdä kuten haluaa.

    Enimmäkseen hankintaensiharvennuspuut on ajatettu maataloustraktorimiehillä. 3 m levyinen ura on riittänyt ainakin pienemmänpuoleisille koneille.

    Hankaluutena on ollut se, kun ei ole ollut varmuutta, kuka tulee ajamaan. Pienempi kone on ketterä, mutta maavara on pieni, isommat koneet päin vastoin. Aktiiviset viljelijät päivittävät koneitaan isompiin ja leveydet alkavat olla samaa luokkaa, kuin varsinaisilla metsätraktoreilla. Iso traktori-perävaunu-yhdistelmä häviää kuitenkin mm. ketteryydessä alunperin puunajoon tehdyille koneille. Siinä jos vaikka peili särkyy ahtaan uran takia, menee sen savotan katteet ajomieheltä.

    pihkatappi 4.2.2015, 07:04

    Toisaalta, mitä rehevämpi pohja, sitä nopeammin reunapuut kasvavat nuo ajourat umpeen. Mutta kyllä sen 3 euroa voi hyvillä mielin laskea lisähintaa noille kapeille vehkeille, jotka eivät tee juurivaurioita. Kun itse noilla (mönkijä,kelkka) sen 10 mottia päivässä tuo tienvarteen niin 100 euroa on se ajon verovapaa työn hinta ja harrasteluahan se vain on ja omassa metsässä puuhastelua. Ja totuus on se että riski korjuuvaurioihin on ihan olematon verrattuna ajokoneen rymistelyyn.

    En kehota ketään hankkimaan kalustoa puutavaran ajoon, mutta ihan vain laskuharjoituksien tueksi oman kaluston hyödyntäminen / ostettu ajo.

    jees h-valta 4.2.2015, 08:45

    Pihkatappi oikeassa ja on suorastaan aloja joissa vain kevytkalusto on edes kelpoisaa. Esim. turvealueet hyvin jäljet ennakkoon jäädyttämällä on sellaisia joihin on turha lähteä raskasta kalustoa nykytalvina upottamaan.

    suorittava porras 5.2.2015, 18:34

    #” mikä on pienin savotta (ha/m3) jolle kannattaa isoja koneita kuljettaa?! ”#

    Hehtaari aukkoa tai kolme hehtaaria harvennusta alkaa olla jo erikseen kipurajalla .
    Sopimuksia on myös erilaisia . Jos yrittäjä ei saa erillistä siirtokorvausta , on leimikon luonnollisesti oltava huomattavasti
    isompi . Jo muutama vuosi sitten pelkkä koneketjun siirtäminen leimikolta toiselle maksoi tutkimuksen mukaan keskimäärin
    450 euroa /leimikko .

    Pienkoneet ovat omatoimisen metsänomistajan ratkaisu . Varsinkin silloin , kun ne on jo hankittu . Varta vasten niitä on kuitenkin turha lähteä ostelemaan (konekauppiaat tosin eri mieltä : ) ). Jos hommat vielä joutuu opettelemaan alusta alkaen , voi vahinko olla huomattavasti hyötyä suurempi . Valitettavan moni tuntuu edelleen ajattelevan , että ”raudassa ei ole raha hukassa” , vaikka se rauta seisoo ensi innostuksen jälkeen toimettomana liiterin takana jopa vuosia.

    pihkatappi 6.2.2015, 08:59

    Mieluummin niin päin, että istuttaa suoraan sellaiseen asentoon, että ajouralta voi korjata tukkipuita. Sitä havutusta tarvitaan siinä ajouralla, kun isoilla koneilla korjataan puuta.

    Tutkimuksista nuo leveiden ajourien kasvutappiot on otettu, ei keksitty ja mahdolliset muut puustovauriot on sitten siihen vielä päälle + että leveän ajouran takia joudutaan systemaattisesti kaatamaan aukko metsään, jolloin osa parhaista puista hakataan pahimmillaan kuitupuuna nurin. Mutta niinkuin todettua, puuhastelua homma pienkalustolla on, mutta pienten kuvioiden ensiharvennuksissa ehkä hyvin perusteltua. Raskastakin on omatoiminen hankintahakkuu.

    mehtäukko 11.2.2015, 20:07

    On tullut aikoinaan sahattua ihan työkseen ja nyt ”kehityksen ”mukana on oma koneketju,jolla hakataan päätoimisen muun hakkuun lisäksi tietysti kaikki omien metsien hakkuut.
    Vahvasti olen sitä mieltä,että ammattitaitoisen hakkuukoneenkuljettajan taidolla tekemä harvennus kerralla oikeaan kasvatustiheyteen oikea-aikaisen harvennusajankohdan ja olosuhteet yhteensatuttamalla peittoaa mennen tullen ns.keskikokoisen motoketjun vaatiman ajo-urien ”kasvutappion”.
    Kasvutappiohan alkaa todellisuudessa taimikonhoidon laiminlyönnistä,vesitaloudesta,ravinnepuutoksista, latvuston liika supistumisesta..jne.
    Kun nämä on kohdillaan ja maapohjaan nähden on oikea puulaji,oikea-aikaisen harvennuksen teko etenkin koivulla ja männyllä lyhentää taas kierto-ajan.Järeään tukkisatoon kun tähtäämme mahdollisimman nopeasti,saamme vain todeta toteutuvan kasvun ihmeen!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5