› Keskustelut › Metsänhoito › ajourat / omat vehkeet

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • ajourat / omat vehkeet

    Lähetetty: 24.1.2015, 17:04

    Ensiharvennuksista kyse. Ajatuksena että 1500 – 2500 puuta on varmuuden vuoksi kasvatettu ensiharvennus vaiheeseen.

    80-luvulla ajouraväli oli 30 metriä ja uraleveys oli 4 metriä. Tutkijat laskivat että pelkällä ajourien avauksella kasvutappio oli alle 2 % luokkaa seuraavan 15 vuoden ajalle, tätä pidettiin hyväksyttävänä, hevosista oltiin luovuttu.

    Nykyisin ajourat tehdään 20 metrin välein ja ne ovat usein 4,5 metriä leveät. Kasvuappiot ovat ensin 15 % luokkaa, mutta tietysti puuston järeytyessä hieman pienenvät. Jos vielä tulee urapainaumia, kasvutappiot nousevat, jopa juuria voi katketa ja laho voi uhata.

    On laskettu että ilman juuri- tai runkovaurioita ensiharvennusten ajourien aiheuttama kasvutappioiden nettonykyarvo on ~80 euroa. Jos kertymä on 40 mottia / ha, voi pienkaluston käyttöön laskea 2 euroa / m3 kalustohyvää pelkän ajouran merkityksestä, puhumattakaan riskistä. Lisäksi pienkalustoa käyttäen harvennuksessa ei tarvitse kaataa hyvälaatuisia tukkiaihioita ajouran takia. Hyvillä mielin voi laskea 3 euroa/m3 lisäarvoa oman pienkaluston käyttöön ensiharvennuksen puunkoruussa. Ajokone siirtoineen tekee hankintaleimikolla n. 7 euroa / m3 kustannuksen, eli omalla kalustolla voi laskea 10 eur / m3 ajon hinnaksi. Minusta tuolla hinnalla kannattaa ottaa se pienempi riski ja tehdä ensiharvennuksen ajot kevyemmillä koneilla.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 26.1.2015, 10:32

    Kun puita jätetään helposti jopa 2500 kpl ensiharvennukseen, niin se ensiharvennuksen ajoittaminen järkevästi on vaikeaa, puiden kasvun turvaamisen kannalta se tulee tehdä jo runkokoon ollessa 50 litraa, jolloin korjuun kannalta homma on mennyt pieleen.

    jees h-valta 26.1.2015, 10:37

    On sitä isommastakin runkomäärästä motolla alkuun lähdetty ja nyt olen ihaillut hienossa kasvussa olevaa nuorta metsää jossa vaurioita ei juuri ole. Eikä se ollut kuin 15-17 vuotiasta. Luontaista/istutettu.

    suorittava porras 26.1.2015, 10:43

    #”No joo,suorittavan esimerkissä on siis savotalla ollut väärä ajankohta (kevät,lumet sulaneet),ammattitaidoton tekomies(ahtaat ajourat,puuttuva havutus) ja opetteluvaiheessa oleva ajomies.
    Joten lookisesti päätellen vika oli koneessa?”#

    Tuo tapahtuma ajoittui aikaan , jolloin ”pieni oli kaunista” . Hiukan ymmärtämätön metsänomistaja (suuresta metsäpinta-alasta huolimatta) halusi välttämättä ajattaa puut liian pienellä kalustolla .
    Sopivaa olisi ollut tarjolla oikeaan aikaan . Ainoastaan asenne ja tietämättömyys olivat paremman ratkaisun esteenä .

    Nämä pienkoneet ovat tuotokseltaan heikkoja , harrastusvälineitä .
    Niillä ei montaa leimikkoa talvessa käsitellä . Kevät pääsi yllättämään leimikolla täysin kuljettajasta riippumattomista syistä.

    Nykyisin suosittelisin mallia , jossa taimikonhoito tehdään huolella .
    Tämä mahdollistaa varsinaisen hakkuun ajoittamisen myöhempään ajankohtaan . Hakkuukertymä on tuolloin parempi , hakkuutähteitä saadaan uralle riittävästi ja puusto on mahdollista harventaa harvempaan asentoon suuremman järeyden ansiosta . Tämä viimeksi mainittu mahdollistaa riittävän leveiden ajourien teon metsän tuoton siitä kärsimättä . Puustovaurioiden riskikin pienenee myös merkittävästi , kun koneelle on riittävä työskentelytila . Esim.jäävän puuston yli 1000 rungon hehtaaritiheyksillä syntyy vaurioita lähes aina tilanahtauden takia .

    Nyrkkisääntönä kahden harvennuksen taktiikalla toimittaessa voisi olla 1 500- 1 600 rungon lähtötiheys , joka olisi mahdollista puolittaa ensiharvennuksessa . Toisessa harvennuksessa runkojen määrä puolitettaisiin jälleen ja päätehakkuuseen jäisi kasvamaan350- 400 parasta runkoa .

    Leevi Sytky 26.1.2015, 11:12

    Minimi ajouran leveys on neljä metriä, vaikka ajo suoritettaisiin maataloustraktorilla. Juurenniskat ovat tälloin pienemmässä vaarassa vaurioitua.
    Ajotyö käy sujuvammin kun on tilaa lastata. Ja kallisteleehan se kuormakin jolloin voi tulla vaurioita puiden runkoihin.

    Metsuri motokuski 26.1.2015, 11:14

    Minä olen ehdottomasti sitä mieltä että kuka tarvitsee pienkoneen jälkeä metsissään niin ilman muuta sellainen tulee ottaa. Mutta täytyy muistaa että pienkoneen tuntikohtainen tuotto ei ole samaa luokkaa kuin isommilla ajokoneilla ja motoilla joten erotus tulee jotenkin korvata. Keneltäpä muulta kuin metsänomistajan pussista se korvaus lähtee. Jos katsoo että metsäntuotto kasvaa pienkonehakkuussa niin varmaan on varaa myös maksaa ajosta ja hakkuusta enemmän. Sillä sama päiväkohtainen ansio pitää yrittäjän saada vähemmistä moteista.

    Ylläpito jollain pienmotolla ei ole sen edullisempaa kuin isommallakaan motolla. Polttoainekustannukset tosin ovat vähän huokeammat mutta varaosa ja muissa kuluissa mennään samoissa luokissa. Jopa todellisissa hankintahnnoissa on olematon ero. Nyt en puhu ohjehinnoista vaan hankintahinnoista. Se erotus joka on hankintahinnan ja koneen suuremman tuoton välillä on niin merkittävä että pitkässäjuoksussa pienet metsäkoneet eivät ole sen kannattavampia. Täytyy muistaa että näillä pienkoneilla on aina rajatut leimikota ja siten tuottamattomia siirtoja on aina enemmän.

    Noista ensimmäisen harvennuksen harvennuksen ajourista ei juurikaan hyötyä jos pienmoto on ensimmäisen harvennuksen tehnyt. Sillon ajouraväleistä tulee niin kapeat että toisessa harvennuksessa ei kaikkia uria ole järkevää käyttää muutoin metsä tulee pelkkiä uria täyteen. Usein teen tällaisissa tapauksissa uudet urat ristiin jos se maastollisesti on vain mahdollista.

    suorittava porras 26.1.2015, 11:39

    Suomalainen keskivertometsätila on pieni . Samoin metsäkuviot sen alueella . On syytä ottaa laskelmissa sekin huomioon , että pienipuisia kohteita ei osta kukaan ennen kun se on jo metsätaloudellisesti pilalla. Isolla koneella työ ei ole kannattavaa eikä pienempää laitetta myöskään kannata käyttää alueen pienuuden takia .

    Edellä kertomani nyrkkisäntö mahdollistaa saman koneen käytön sekä harvennuksella , että avohakkuulla . Yhdellä vierailulla on mahdollista hoitaa tilan kaikki hakkuukohteet .

    Suuri osa hakkuurästeistä on torjuttavissa tulevaisuudessa panostamalla riittävästi taimikoiden hoitoon ja antamalla puuston järeytyä rauhassa poistettavien puiden osalta 100 litran tuntumaan . Ei tarvita erikoiskoneita eikä metsää kuluttavia monia korjuukertoja .
    Järkevällä raivauksella päästään parempaan lopputulokseen .

    ”Omiksi vehkeiksi ” riittää raivaussaha , eikä ajouristakaan tarvitse kantaa huolta. On vain raivattava taimikkoa vähintään sen verran , että jokaisesta välistä mahtuu itse reilusti sahan kanssa kulkemaan .

    jees h-valta 26.1.2015, 11:56

    Metsä on käsitteenä paljon monipuolisempi ja monimuotoisempi kuin tuo suorittavan yhden koon monometsä-ajatus. Motoja ja ajokoneita on erikokoja juuri sitä varten ja niitä varmaan kuuluisi käyttää ammattilaisia. Mutta johonkin ne kummasti vain häviävät vaikka koulutuksessakin heitä on aika tyydyttävästi. Olisko juuri kyse tuosta tasapäisajattelusta ettei ole luotu pieniä ja isoja ja siltä väliltä olevia koneketjuja joista löytyisi myös aloittavalle ja koulustakin harjoittelupaikkoja. Niissä kouluissa kyllä esim. Kullaalla on monipuolinen kalusto mutta jos ainoa käsite on että hel….n suurella vain aina reuhutaan. Kun sellaiseen sitten laitetaan ”kylmä” kaveri työstöön ei ole ihme jos korjuuvaurioita syntyy.

    pihkatappi 26.1.2015, 12:18

    Ensin otetaan kasvutappiot siitä, että kaikki kuviot ovat yhtäaikaa käsittelyssä, sitten harvennetaan liian harvaksi ja otetaan juurivuriot ja kolhut, lisää kasvutappioita. Jos on riuska mies ja aikaa tähän mesänhoitoon, niin kyllä ensiharvennuksia voi ihan kannattavasti tehdä omilla vehkeillä, varsinkin jos niitä vehkeitä jo on pihan perällä. On toki järkevää että sitten kun isoja koneita tuodaan, että mottejakin sitten lähtee vähintään 300. Jos palstan pinta-ala on alle 10 ha, niin kyllä siinä tietysti korjuun takia joutuu joustamaan kasvuissa, että järkevän leimikon saa aikaiseksi. Pitää se kuitenkin metsänomistajalla joku järki noiden koneketjujen palvomisessakin olla.

    Korpituvan Taneli 31.1.2015, 17:52

    Leevi Sytky:
    ”Minimi ajouran leveys on neljä metriä, vaikka ajo suoritettaisiin maataloustraktorilla. Juurenniskat ovat tälloin pienemmässä vaarassa vaurioitua.
    Ajotyö käy sujuvammin kun on tilaa lastata. Ja kallisteleehan se kuormakin jolloin voi tulla vaurioita puiden runkoihin.”

    Juuri näin. Jos ajourissa yritetään säästä ensiharvennuksessa, niin sitten sitä ei voi kyllä tavallisella maataloustraktorilla ajaa. Se tarvitsee vähintään samanlaiset urat kuin motoketjun ajokonekkin. Ajo-uran mutkat pitää ilmeisesti olla traktorilla väljemmät kuin ajokoneella.
    Ajovehkeen pitää olla selkeästi kapeampi ja kevyempi, jos mielii ajourien pinta-alaa hyödyntää kasvuun ensiharvennuksen ja 2-harvennuksen välillä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 31.1.2015, 18:48

    Ylistän edelleen lähitelouksessa nelikkotraktoria juontokouralla. Ja riittävän raskasnokkainen nelikko kuten Valtra tuntuu olevan.
    Kun sillä saa kerralla tienvarteen enemmän kuin kevytkalustolla (mönkijä-kärry tai moott.kelkka-rekiyhdistelmillä. Puominkäännöllä kääntyy rauhallisella ajolla aivan uskomattoman sievästi traktorin perässä. Ei ole neljää eikä aina kolmeakaan metriä minun ajourat.
    Tänäänkin juuri kuusien välistä jossa normaaliasennossa oleviin peileihin jää ehkä tikkuaskin rako puunrunkoon. Ilman ketjuja ei riko juurenniskoja koska paino on akselilla tosi hyvin. Menee eikä meinaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5