› Keskustelut › Metsänhoito › ajourat / omat vehkeet

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • ajourat / omat vehkeet

    Lähetetty: 24.1.2015, 17:04

    Ensiharvennuksista kyse. Ajatuksena että 1500 – 2500 puuta on varmuuden vuoksi kasvatettu ensiharvennus vaiheeseen.

    80-luvulla ajouraväli oli 30 metriä ja uraleveys oli 4 metriä. Tutkijat laskivat että pelkällä ajourien avauksella kasvutappio oli alle 2 % luokkaa seuraavan 15 vuoden ajalle, tätä pidettiin hyväksyttävänä, hevosista oltiin luovuttu.

    Nykyisin ajourat tehdään 20 metrin välein ja ne ovat usein 4,5 metriä leveät. Kasvuappiot ovat ensin 15 % luokkaa, mutta tietysti puuston järeytyessä hieman pienenvät. Jos vielä tulee urapainaumia, kasvutappiot nousevat, jopa juuria voi katketa ja laho voi uhata.

    On laskettu että ilman juuri- tai runkovaurioita ensiharvennusten ajourien aiheuttama kasvutappioiden nettonykyarvo on ~80 euroa. Jos kertymä on 40 mottia / ha, voi pienkaluston käyttöön laskea 2 euroa / m3 kalustohyvää pelkän ajouran merkityksestä, puhumattakaan riskistä. Lisäksi pienkalustoa käyttäen harvennuksessa ei tarvitse kaataa hyvälaatuisia tukkiaihioita ajouran takia. Hyvillä mielin voi laskea 3 euroa/m3 lisäarvoa oman pienkaluston käyttöön ensiharvennuksen puunkoruussa. Ajokone siirtoineen tekee hankintaleimikolla n. 7 euroa / m3 kustannuksen, eli omalla kalustolla voi laskea 10 eur / m3 ajon hinnaksi. Minusta tuolla hinnalla kannattaa ottaa se pienempi riski ja tehdä ensiharvennuksen ajot kevyemmillä koneilla.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 25.1.2015, 11:39

    Maataloustraktorille tehdään joskus liian kapeat ajourat. 3 metrinen ura on varmaan minimi, ettei juurenniskojen yli tarvitse ajella, eikä aiheuttaisi vielä kasvutappioita, jos harvennuksen jälkeen jää vain 1000 runkoa muutenkin.

    Sehän tuossa omassa työssä on vielä että sen saa tehdä verovapaasti ja vähentää vielä kulut tuon lisäksi. En kyllä voi suositella minkään kuljeuskaluston hankintaa. Jos etu tuosta oman kaluston käytöstä kaikkine etuineen on vaikka 5 euroa motille ja kalusto hankinta 5000 euroa niin pitää sitten ajellakin pari sataa mottia noita ensiharvennuksia vuodessa, että kaluston hankinta on järkevää. Mutta sittenhän tuota voi jo harkita, jos on paljon ensiharvennuksia ja niitä itse tykkää/pystyy tekemään. Ja ainahan noille vehkeille muutakin käytöä löytyy.

    Horjumaton 25.1.2015, 13:01

    pihkatappi ; Sehän tuossa omassa työssä on vielä että sen saa tehdä verovapaasti ja vähentää vielä kulut tuon lisäksi. En kyllä voi suositella minkään kuljeuskaluston hankintaa.

    *** Ikävä kyllä tämä verovapaus on rajallinen eli sen 125 mottia. Lisäksi se on hinnoiteltu jo ns. hankintalisässä ostajan hyväksi.
    Joutaisi poistaa koko verovapaus. Se selventäisi hankintalisän hinnoittelua. Silloin ei tarvitsisi ahkeran hankintahakkaajan ihan talkoilla tehdä niitä nykyisen verovapaus rajan yli meneviä motteja.

    Vanhemmat metsänomistajat varmaan muistaa ajan kun verovapausraja oli 500 mottia. Se oli asiallinen ja lisäksi silloin laskennallinen hankintalisä vastasi todellisia korjuukustannuksia paremmin.

    pihkatappi 25.1.2015, 14:47

    Kuntakohtainen tuo hankintalisä. Käytännössä kalusto siirrot eivät kannata. Mutta esim. m-kelkkaa tai mönkijää jo siirtelee vaikka 3 vuoden välein pitemmänkin matkan. Eihän hankintatyö oikeasti kannata, mutta eipähän ole ylipainoa ja happi kulkee paremmin kuin keskiverto kansalaisella.

    pihkatappi 25.1.2015, 17:13

    Ajourat pitää hakata kalustolle riittäväksi. Kaikista typerintä on se että koneet ajelee juuren niskat auki ja runkoihin tulee kolhuja kahta puolta uraa, oli korjuukalusto mitä hyvänsä. Minä olen käynyt kouluja, opetellut mm. kirjoittamaan, hakkuutyöt ovat kausiluontoisia ja vain omissa metsissä, ei kai niitä kukaan enää talven yli teekään.

    jees h-valta 25.1.2015, 17:22

    En nyt allekirjoita ainakaan omasta puolestani mitään kovin laakeita ajouria. Minulle riittää kun nelikkotraktori väliin mahtuu. Peilit normiasennossa on hyvä mittari sopivaan leveyteen. Jos ne menee välistä läpi se riittää kun juontokourassa on puomin kääntösylinteri. Hiukan viitseliäisyyttä ja eipä jää näkyviä uria. Minulla ei traktori syö talviajalla juurenniskoja koska en käytä ketjuja. Tämä menetelmä sopii tietysti vain tienvarsikohteille joissa tienvarteen ei tarvitse ajella pitkiä matkoja. Mutta enemmän tulee kerralla kuin mönkijän tai moottorikelkan kärryssä. Ja tulee pois pahemmastakin maastosta paremmin kuin kyseiset pilipalipelit.

    rekkamies 25.1.2015, 17:43

    Tämän syksyn harvennuspalstalla 4ha oli ajourat valmiina 30m välein. 70-luvun aivan loppu puolella sieltä polttopuuta otettiin ja sen ajan ohjeiden mukaan viivasuorat ajourat tasaiseen maastoon velipojan kanssa tehtiin. Syksyllä sulan maan aikaan Power Majorilla ja kumipyöräisellä kärryllä rangat pois ajettiin.
    Tämän kertaisessa hakkuussa en huomannut sen aikaisen ajon aiheuttamaa lahoa ajourien varsilla. Muuten yhdellä kulmalla oli mustasydämisiä kuusia, koska alue on luontaisesti uudistunutta vanhaa laidunmaata, ja kuuset ikivanhoja alikasvospuita. Nyt hakattiinkin aina kun mahdollista männyn hyväksi.
    Ennakkoraivaus pari vuotta sitten tehtiin sillä periaatteella, että kaikki mikä kelpaa itselle polttopuuksi jätettiin pystyyn. Ovat helpompia pystystä kerätä hakkuun yhteydessä. Kuitua ja vähän tukkiakin näyttää kertyvän reilusti yli metsätaloussuunnitelman arvion, vaikka ajourilta kertymää nyt ei tulekkaan.
    Nytkin ajo tapahtuu maataloustraktorilla,nyt on jo hydraulinen kuormaaja käytössä. Neljän metrin ajoura riittää hyvin jopa mutkissa ja käännöksissä.

    Selkä pysyy hyvin kunnossa, kun käy aina välillä metsässä vähän liikkumassa. Jouten ollessa alkaa herkästi oireilla.

    kuusessa ollaan 25.1.2015, 19:25

    Eihän siinä mitään, jos on päättänyt tehdä kaikki harvennukset manutyönä ja traktorilla ajon, silloin tollainen 3+ metrinen ura on ihan soiva valinta, kakkosharvennus menee samoilla jäljillä. Mutta ajouraväliksi aina 20 metriä, jos sitten sattuukin menemään pystykaupaksi. Väljennyksessä kuitenkin ajourat on sitten kadonneet…

    20 metrin uraväli on mukava manuhakkuuna, kantaminen jää vähemmälle.

    Mutta, tässäkin keskustelussa on sekoittuneet jo mönkijät/juontokoura+traktori/traktori metsäperävaunulla ja varsinaiset metsätraktorit. Kaikilla on omat etunsa, mutta jos aletaan katsomaan millä 99 % puusta korjataan…se lienee suorittavan kalusto, eli se on järkevää huomioida ensimmäisten harvennusten suunnittelussa.

    jees h-valta 25.1.2015, 19:57

    Kai ne kakkosharvennuksellakin männikköön kerkiää urat saada. Mielestäni on vain eduksi ettei ensiharvennuksella vielä tee kovin huomattavia ajouria koska kuitua sieltä vain tulee. Annetaan niitten mäntyjen varttua tukkimittaan ennen rajumpaa väljennystä. Joka tulee ilman muuta ajourilla. Oma huono kokemus vain on kun ei kummallakaan saatu ajouria niissä konetyönä siten etteikö kolhittuja ja juurivaurioita olisi ollut. Lisäksi motokin vielä ensiharvennuksella laikutti osaa jäämäpuustosta. Sain nytkin kakkosharvennuksesta hyvitystä huonosta työnlaadusta. En siksi halua nyt pilata tosi hyväasentoista männikköä turhalla reuhuamisella.

    suorittava porras 25.1.2015, 20:14

    Näyttää kovasti siltä , että Jessen on rasvattava rukkaset vielä kakkosharvennustakin varten . No tuleepahan Valtraan tunteja…
    Ja mikäs siinä , kun on vauhti päällä pienpuisen ensiharvennuksen
    ( 8 ha) jäljiltä. : )

    Jälki on muuten ihan juuri sitä mitä Jesse on tilannut . Raivaamaton metsä ja isännän mieluiset kaposet ajourat johtavat väistämättä vahinkoihin . Ei ollut mikään yllätys. Konemiestä on ainakin turha syyttää .

    Tuolla aiemmin mainitsin , että aluksi liian kapeaksi myöhempiä hakkuita ajatelen tehdyn ajouran reunasta joutuu poistamaan jopa kokonaisen puurivin kakkosharvennuksessa . Poistettavat puut ovat juuri niitä järeimpiä runkoja , jotka ovat hyötyneet kasvutilasta ja valosta uran reunassa .
    Tästä aiheesta keskusteltiin jo vanhan palstan aikaan oikein kuvien kera . Jotkut ovat ottaeet opiksi , toiset eivät vielä.

    pihkatappi 26.1.2015, 06:19

    Näinhän se kuusikossa on, ensiharvennus on ongelma. Toisaalta mitä rehevämpi pohja sitä lyhemmän aikaa ajoura aiheuttaa kasvutappiota. Kuusikon ongelma on tuo näkemä ja mahdolliset juurivauriot.

    Jos OMT kuusikon istuttaa 1300 tainta / ha tiheyteen, hieman myöhennetyssä ensiharvennuksessa kaadetaan pelkkiä tukkipuita, voi harventaa kerralla 700 runkoa / ha tasolle, joka ei aiheuta kasvutappioita kuusikossa, voidaan ensiharvennus tehdä 4,5 metrin ajouralla ilman puuston tiheydestä johtuvia kasvutappioita. Ja lisäksi tuossa tulee jo havua uralle melko paksulti.

    On laskettu että koneketjun pahimmat kasvutappiot ajourien viemän tilan ja korjuutekniikan takia tulevat VT-männiköissä. Siellä puustolla kestää kauan aikaa kasvaa nuo ajourat umpeen ja suorien tukkiaihioiden kaataminen ajouralta aiheuttaa keskimäärin enempi tappioita kuin kuusikossa. Juurivaurio riskillä mitaten tilanne tietysti muuttuu toisinpäin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5