Keskustelut Puukauppa Ajatuksia Puukaupoilta 2

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 272)
  • Ajatuksia Puukaupoilta 2

    Kesä loppu kiima kiihtyy… Kuusitukilla järjetön kysyntä, kiinan vienti vetää mutta kuinka kauan?.. Mäntytukkia menee, katkontaan kannattaa kiinnittää huomiota. Koivutukkia ostetaan, hinta ei kaksinen. Kuitupuolella, kuusi ja mänty vetää myös koivulla näkymä parempi kuin vuosi sitten, hinnat makaa, Äänekoski ei näy valitettavasti.. Talviharvennukset alkaa olla ostettu, tuleva talvi kun on taas arvoitus. Energiapuussa paikalliset erot isoja. Itsellä puukauppoja tulossa vähemmän kun aikaisemmin, annetaan kasvaa välillä…

  • Timppa

    On niitä toisenlaisiakin tarkastelupohjia.  Esimerkiksi yliopistojen opiskelijapaikat.  Niitähän on Pääkaupunkiseudulla tosi vähän nuorisoon verrattuna.  Vaastaavasti sitten muualla paljon.  Esimerkiksi meikäläisen 4 lapsenlapsen opiskelupaikat ovat Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa vaikka ovat kotoisin Pääkasupunkisseudulta.

    Kun meikäläinen aloitti opiskelunsa 1950-luvulla, Helsinki oli käytännössä ainoa vaihtoehto.  Toki Tuussakin jotain opeteiin.

    Tolopaiselta miehen puhetta.  Kannattaa myydä, jos ei hommasta pidä.

    Puuki

    Asutuksen keskittyminen (ja keskittäminen) pääkaupunkiseudulle lisää myös asumistuki ym.menoja. Vuokrat on n. kaksinkertaisia pienempiin paikkakuntiin verrattuna. Silti asuntoja ei riitä läheskään kaikille tarvitsijoille. Korkeat asumistuet toimii rahansiirtona monille eri tahoille ;suurin hyötyjä on nyk. Kojamo ex. VVO, joka saa vuokratulonsa miltei verottomina. (Maksaa vain n. 12%: n veron). Perii silti tunnetusti korkeimpia vuokria asukkailtaan. Yksityiset maksaa veroa 30/34% ja ovat lisäksi maksaneet veronsa jo asunnon ostoon hankituista varoista . Sitähän ei taas pääasiassa ammattiyhdistysliikkeiden omistama firma ole tehnyt.

    Timppa

    Tiertysti Pääkaupunkiseudulla maksetaan korkeampia palkkoja, joista kertyy enemmän verotuloja.  Tyttärellä esimerkiksi on alaisia sekä Pääkaupunkiseudulla että eräässä maaseutukaupungissa.  Maaseutukaupungissa töitätekeville maksetaan samasta työstä pienempää palkkaa.  Näinhän se pitää ollakin.  Voi valita erilaisista vaijhtoehdoista.

    Tuosta VVO:sta ja Satosta olen samaa mieltä.  Päättäjien löperyyttä, että noin voi toimia.

    Puuki

    H:gin yliopistossa on kuitenkin eniten aloituspaikkoja. Mikä lienee suhde as/ aloituspaikkoja? Onhan niitä toki pienemmissäkin kaupungeissa . Oulussa esim. (jossa itsekin olen joskus opiskellut) on melko paljon oppilaspaikkoja.

    Kajaanista muuten lakkautettiin opettajakoulutuslaitos joitakin vuosia sitten ja siirrettiin se Ouluun.

    Timppa

    Minulla on kaveri, joka entisenä seutusuunnittelijana on kiinnostunut tällaista asioista.  Esitteli kerran maakuntakohtaisia vertailulukuja yliopisto-opiskelijat/nuoriso.  Kärjessä taisivat olla Joensuu ja Jyväskylä.  Ylivoimaisesti heikoin oli Pääkaupnkiseudun tilanne vaikka täällä paikkoja on eniten.  Ainakin Jyväskylä on hyötynyt valtavasti opiskelijoista.  Jos 1858 ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu olisi perustettu vaikkapa Mikkeliin Jyväskylän asemasta, niin kaikki oppikoulun seurauksena Jyväskylään syntyneet toiminnot kuten seminaari, josta sitten kehittyi ensiksi Kassvatusopillinen korkeakoulu ja lopuksi Jyväskylän Yliopisto olisivat nyt Mikkelissä ja kaupungin kehitys aivan toista.

    Sillä onko jossakin kaupungissa joku virasto, on loppujen lopuksi hyvin vähän merkitystä.  Näillä kouluilla sitä vastoin on todella paljon.  Siksi on surullista juuri Kajaanin ja Savonlinnan kohtalot, jotka menettävät koulutusta.

     

    Puuki

    Vertailla voi niinkin, jos puhutaan vain yliopistojen aloituspaikoista , että verrataan H:gin paikkoja maakuntien kaupunkien aloituspaikkoihin kokonaisuutena, koska monista pienistä kaupungeista niitä on lakkautettu. Lopputulos on silloin erilainen.

    Virastojen ym. valtion laitosten sijainnillakin on merkitystä vähän samalla tavalla kuin suuryritysten pääkonttorien sijainnilla; vaikutus verotulojen kohdentumiseen.

     

     

    A.Jalkanen

    Lukellakin on Oulun pohjoispuolella enää yksi toimipaikka eli Rovaniemi.

    Tolopainen

    Yliopistojen laatu ratkaisee eikä määrä, taitaa Suomessa olla vain pari kansainvälisen tason yliopistoa eli Helsingin- ja Aalto yliopisto, jotka ovat rankingissa sadan kieppeillä muut ovat tusinatavaraa, lähinnä voisi luokitella ammattikorkeakouluiksi lukuunottamatta lääketieteen yksiköitä.

    Maailman kymmenen parhaimman yliopiston listalla puolet on amerikkalaisia ja muutama Eurooppalainen, yhtään saksankielistä ei ole mukanana eikä venäläistä.

    Kaikki uusin tietotekniikka ja siihen liittyvät yritykset ovat syntyneet viimevuosina Amerikassa, jostain merkillisestä syystä. Saksakin on pelkkä soveltaja ei uutta innovoiva. Suomikin on perässähiihtäjä lähes kaikilla aloilla ja hyvinvointi perustuu länsimaisen tekniikan ostamiseen ja sen hyödyntämiseen. Nokia oli vähän aikaa poikkeus, mutta kyvyt eivät riittäneet huipulla pysymiseen, amerikkalainen aple tuli ja otti kirkkaan kärkipaikan rahan tekemisessä älypuhelimilla, eikä sen asemaa mikään uhkaa.

    Timppa

    Mitä se Luke siellä pohjoisessa tekisikään.  Eipä siellä kannata maatalous enempää kuin metsätalouskaan.   Kannattaia taitavat olla matkailu ja kaivostoiminta.

    Usko nyt Puuki, että niitä opiskelupaikkoja on muun Suomen alueella suhteessa opiskelijamäärään enemmän kuin täällä Etelä-Suomessa.  Siitä kyllä sitten valitettavasti seuraa se ilmiö, että näiden pienten yliopustojen taso ei aina ole kovin korkea verrattuna maailman huippuihin.

    rip

    Kyllä esimerkiksi tuo tietotekniikan ja monen muun alan Amerikka-vetoisuus on osittain harhaa. Niiltä se mainostus ja tiedotusvälineiden hallinta onnistuu ja löysän rahan keruu pörssilistautumisissa, mutta siitä huolimatta merkittää toimintaa ja yrityksiä on paljon muuallakin. Ei se jenkkien talouden osuus maailmassa niin suuri ole kuin usein luullaan. Pitävät vaan siitä kovinta melua ja muut (länsi)maat sitten seuraa sitä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 272)