Noita verotuloja tasataan aika vaudikkaasti, kun pienten kuntien omat verotulot riittävät noin puolueen kuntien menoista. Kun sote tulee, kunnista tulee itsenäisiä taloutensa suhteen eli rahat riittävät talouden pyörittämiseen. Suomen kunnat on Venäjän keisarin perustamia nälkävuosina, kun väestö olis kuollut nälkään ja piti saada ruuan jakelu organisoitua. Nykyiselle kuntarakenteelle ei ole enää mitään perustetta,  nälkämakasiinit on museoitu ja niin olisi  pienille kunnillekin pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten, eikä rakentaa jokaiseen kuntaan hallintohimmeli, joka on kopio suurkaupungista hallintojohtajineen ja kulttuurisihteereineen.

Kotikunnastani kerätään puukaupoista vuosittain n. neljä miljoonaa euroa myyntiveroa tilitettäväksi suoraan verohallintoon. Tästä osa sitten palautellaan jossain muodossa. Paikkakunnalla on myös runsaasti teollisuutta, mutta vain murto-osa yrityksistä on täällä kirjoilla. Työpaikka-omavaraisuus on ollut jo vuosikymmenet reilusti yli 100%, eli täällä käydään muualta töissä. Siten myös merkittävä osa palkkaveroista menee muille paikkakunnille. Kunnan koko organisaatio on jo pitkään ollut niin ohut kuin se voin lain mukaan olla. Sen totesivat myös valtion selvitysmiehet, kun kunta täytti jokin vuosi sitten kriisikunnan tunnusluvut. Kuntaliitoksiakin suunniteltiin, mutta niiden vaikutus on ollut enemmänkin kuluja lisäävä kuin vähentävä, sillä kuntatyöntekijöillä on hyvin pitkä irtisanonissuoja ja jota voidaan myös ketjuttaa. Kulut lisääntyvät, sillä hallinnon palkkaso nousee yhdistyneen kunnan suuremman väkiluvun mukaiseksi. Tiedän tapauksia, että samasta työstä, saman pöydän takana istuen on kuntaliitoksen jälkeen maksettu jopa lähes tuplapalkkaa.

Yhteisöverojen jakautumisessa on periaate, että useammalla paikkakunnalla toimivan yrityksen maksama yhteisövero jaetaan toimipaikkojen sijaintikuntiin toimipisteiden työntekijämäärien suhteessa. Tämä ei kuitenkaan takaa, että maakunnassa sijaitseva, paljonkin työpaikkoja  sisältävä tuotantolaitos toisi yhteisöverotuloja paikkakunnalle, sillä työntekijät saattavat olla jopa konaan toisen, monesti työvoimafirman kirjoilla, eikä nämä firmat yleensä näytä sellaista tuloa, josta syntyisi verotettavaa. Suurten yhtiöiden pääkonttorit , kuten myös työvoimavuokrausfirmojenkin päätoimipaikat sijaitsevat lähes poikkeuksetta pääkaupunkiseudulla. Niiden väki on harvemmin ulkoistettua, joten yhteisövero ja korkeimmista palkoista kertyvä tulovero jää täten pääkaupunkiseudulle. Yhtenä surkuhupaisena esimerkkinä on naapurikunnassa jopa kotipaikkaa pitävä yritys, jonka uutisoitiin maksaneen huomattavan summan yhteisöveroa kyseiselle paikkakunnalle. Todellisuudessa raha menikin viimeistä centtiä myöten Helsinkiin.

Tolopainen.   Voin kyllä ottaa vastikkeetta vastaan  rehevän pohjan metsäsi.  Säästän siis sinut kannattamattomalta puuhastelulta.  Lupaan myös, etten aio harjoittaa niissä metsissä jatkuvaa kasvatusta.

Verotulojen lisäksi kolikolla on myös toinen puoli. Kuka maksaa valtion työntekijöiden palkat? Me kaikki yhdessä verotuloilla ja lainarahalla. Veronmaksajia on enemmän pääkaupunkiseudulla, mikä tasoittaa kokonaiskuvaa maksurasituksen jakautumisesta.