Visakallo siirtyy suoraan taimikosta päätehakkuuseen, jättää turhat välivaiheet pois. Se on etelässä tuo puunkasvu niin nopeaa, että se on ajatustakin nopeampaa. Meikäläisellä ei edes päätehakkuiden tukkiprosentti ole ollut koskaan 80%, jos nämä prosentit on samoja mitä etelä-Suomessa.

Ei oikein jaksaisi enää vääntää tästä samasta aiheesta. Jos ensiharvennuksessa tulee 30-50 mottia kuitua hehtaarilta ja kiertoajassa tulee motteja 600-800 hehtaarilta, niin kyllä sinne seuraavienkin harvennusten ja päätehakkuun kuitumotit hyvin mukaan mahtuu. Mikä tässä nyt on joillekin niin vaikeata ymmärtää? Ainakaan kesäretkeläisille se ei ollut. Kuten olen kertonut, en ole keskittynyt metsäpinta-alan kasvattamiseen, vaan maapohjan kasvukyvyn hyödyntämiseen tuottamaan mahdollisimman paljon myyntikelpoista järeää puuta. Toki asiassa on auttanut, että edellisetkin omistajat ovat oivaltaneet saman hyvin yksinkertaisen asian.

Tukkiprosentin nosto on tärkeimpiä metsänomistajan tehtäviä kiertoajan aikana .

Savossa, jos kierron aikana puuta kertyy 800 m3, maapohjat jo niin reheviä, että viljely metsissä alkaa olla ongelmana, varsinkin kuusikoissa, poikaoksat, haaraisuus, tyvimutka.

Päätehakkuuussakin tahtoo tukki % jäädä alle 80, vaikka misawan tukki olisi yhtenä lajina katkonnassa

Visakalloa on siunattu täysin juurikääpävapailla metsämailla? Täällä eteläisellä ja lounaisella alueella tyvilahon osuus on monin paikoin 10-20% hakatusta kuusipuutavarasta ja se kaikki on pois tukkiosuudesta, joten tukkiosuuden pieneneminen on vielä suurempaa. Kun sitä kuituakin väkisin tulee mukaan, on teoreettinen maksimi  alle 70%.

Tyvilahoa sisältävän kuusen osuus korjatusta kuusipuusta Etelä-Suomessa. Kartta perustuu hakkuukoneilta ja tehtaiden vastaanotosta kerättyyn aineistoon ja siitä puuttuu teollisuudelle kelpaamaton mutta energiakäyttöön soveltuva hylkypuu (keskimäärin 1,2 %) Lähde:Luke