› Keskustelut › Metsänomistus › Ahmanpyyntiä suomalaisittain

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Ahmanpyyntiä suomalaisittain

    Lähetetty: 14.4.2013, 13:07

    Kertoivat siellä Ylä-Lapissa tapauksesta, joka on nyt tutkinnassa. Kolme kaveria tappoivat kelkoilla ajaen naarasahman. Tekivät tutkinnan poliiseille helpoksi. Nimittäin yksi näistä kuvasi ”sessiota” kännykkäkamerallaan. Sellaisia rikollisten pitäisi olla. Ei kuluisi kohtuuttomasti poliisin aikaa.

    Aika kallis operaatio. Ahman hinta 15000 euroa ja kolme kelkkaa. Yhteensä maksimissaan n. 60000 euroa.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Leevi Sytky 14.4.2013, 14:33

    Aika kalliiksi tuli ahman törkeä tappaminen. Ihan nautin tuosta. Jotain muuta mukavaa olisi saanut näille rikollisille sattua siinä moottorikelkkaillessa. En kerro mitä, mutta saa arvailla. : )

    Timppa 15.4.2013, 08:12

    Anton se jaksaa. Mutta kommentoidaan.

    Kuulin Lapin radiosta Henttosen kertovan tutkimuksesta, jonka mukaan myyrien kannanvaihtelut ovat viimeisten 20 vuoden vähentyneet. Omituinen päätelmä, kun vuonna 2011 Lapissa oli hurja myyrähuippu. Ei ne 1000 kettua mitään niihin kannanvaihteluihin vaikuta. Uusia tulee Norjasta ja Venäjältä, jos syötävää on. Nyt ei ollut ja luntakin 70-80 cm. Jälkiä siis vähemmän kuin viime talvena.

    Minulla on niistä naaleista eri käsitys. Eivät ne miihinkään tunturiin ole vetäytyneet. Eihän siellä ole ruokaa. Naali (siis sama eläin, jonka värimuunnos on tarhattu sinikettu) on pääsääntöisesti Jäämeren rantojen ja lintuvuorien asukki. Niillä se tankkaa itsensä syksyyn mennessä ”lylleröksi”, jonka nahan alla on mahtava rasvakerros. (tiedän asian, koska vanhempani aikoinaan kasvattivat niitä). Suomen tunturiseudut ovat siis naalille periaatteessa vieras ympäristö. Siksi pienetkin olosuhdemuutokset saattavat hävittää koko niillä asuvan populaation.

    Timppa 15.4.2013, 09:00

    En sanonut, että mukana oli metsästäjiä. Poromiehiä luonnollisestikin lienevät olleet. Eikä taatusti mitään metsästäjärjestöä ollut mukana. Ei kannata aina metsästäjiä mollata ”Pitkäparta”.

    Anton Chigurh 15.4.2013, 09:10

    Mitäs se henttonen sanoikaan, ihan sanatarkasti, vuonna 2007:

    ”Esimerkiksi Utsjoella, missä naalikantaa pyritään elvyttämään, riekonpyytäjät ovat ampuneet vuosittain 150-200 kettua, mutta kanta ei ole pienentynyt.”

    Nämä ovat juuri niitä moottorikelkalla pyydettyjä, erikoisluvalla. Tuota tappamista sitten lisättiin henttosen ja kumppanien toimesta tuhanteen (1000) kettuun. Yhtään naalia ei ilmestynyt, mutta sitä vastoin valtavasti sopuleita, kun 1000 pääkannanvakauttajan reviiriä onnistuttiin tyhjentämään.

    Anton Chigurh 15.4.2013, 09:17

    Minä muistan kanalintukannan 50-luvun alusta. Se oli vähintään 100-kertainen nykyiseen verrattuna. Tosin metsästäjiäkin oli vain kolmasosa nykyisestä; eikä ollut niitä metsäautoteitä joilta olisi sitä tiemetsästystä voinut harrastaa. Ei tosin ollut autojakaan, joilla niitä pitkin olisi ajellut.

    Todellisuudessa metsistä 80% oli riistareservaattia, jossa ei metsästetty ja josta puski uutta lintua ammuttujen tilalle.

    tervaHauta 15.4.2013, 09:29

    50-luvulla oli metsoille paremmat elin olot kuin nyt. Metsat oli hyvin erilaiset kuin nykyiset. Paljon vanhoja metsia, sodin alueet yhtenaiset. Metsokantojen taantumiseen olemme ME puuntuottajat myos osa syyllisia. Onneksi metso on hyvaksynyt myos nyky-aikaisia metsia soidin alueeksi. Kanta on runsastunut paikoin hyvin.

    Anton Chigurh 15.4.2013, 09:49

    Näinköhän on runsastunut. Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen raportissa lukee: ”Metsotiheydet olivat talvilintulaskentojen historian alhaisimmat.” Niitä laskentoja on tehty vuodesta 1956 lähtien.

    Lisäys: huolimatta siitä, että myyräkannan säätelyjärjestelmää on järjestelmällisesti tuhottu metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi koko ajan kiihdytetyllä pienpetojentappokampanjalla.

    Timppa 15.4.2013, 09:55

    Kuule Anton. Kyllä siellä Lapissa on ennenkin ollut myyrä- ja sopulivuosia, vaikkei niitä kettuja ole metsästetty kelkoilla.

    Ainakin Keski-Suomessa meikäläisen metsästysalueella metsokannat ovat taantuneet aivan muista syistä kuin metsästyksestä. Tai vanhojen metsien häviämisestä. Nimittäin n, 3000 ha:n alueella ammutaan syksyssä korkeintaan pari metsoa. Meillä on ollut aina kohtuu hyvä kanta, mutta sekin on taantunut vuosikymmenten kuluessa. Toissa syksynä kanta oli tosin hirmu hyvä. Vanhoja metsiäkin riittää niin meillä kuin viereisillä suojelualueilla.

    Vastoin väitteitä, niin metsopoikueet viihtyivät usein parhaiten peltojen ja asutuksen tienoilla nuorilla hakamailla, missä pintakasvillisuus oli rehevämpää ja hyönteispitoisempaa. Nyt ne hakamaat on uudistettuja sitä kautta kyllä menetetty hyviä lisääntymisalueita. Keski-Suomessa olivat metsokannat huippulukemissa 1930-luvulla osin siksi, että sääolot olivat suotuisat, osin siksi, että metsät olivat nuoria kaskikauden jäljiltä. Koppelot asustivat kaiken talvea peltojen vierustojen räkämännyissä. Nyt nekin on hakattu selluksi.

    Siis sanoisin, ettei metso kaipaa vanhoja metsiä vaan nuoria.

    Korpituvan Taneli 15.4.2013, 12:17

    Anton:
    ”Minä muistan kanalintukannan 50-luvun alusta. Se oli vähintään 100-kertainen nykyiseen verrattuna. Tosin metsästäjiäkin oli vain kolmasosa nykyisestä; eikä ollut niitä metsäautoteitä joilta olisi sitä tiemetsästystä voinut harrastaa. Ei tosin ollut autojakaan, joilla niitä pitkin olisi ajellut.
    Todellisuudessa metsistä 80% oli riistareservaattia, jossa ei metsästetty ja josta puski uutta lintua ammuttujen tilalle. ”

    Muistan minäkin. Se satakertaisuus sikseen, mutta selvästi nykyistä tiheämpi kanta kuitenkin.
    Metsästäjiä oli paljon, jokainen maaseudun mies metsästi, jos vain jonkunlainen kunto oli, että metsään pääsi. Paulapyynnissä ei tarvinnut juuri nökökykyäkään. Saaliit olivat tuntuvia, liekkö tilastoja.
    Meilläkin syötiin melkoisesti metsälintua.
    Kovin suuria riistareservaatteja ainakaan Länsi-Suomessa ei ollut. Silloin ihmiset vielä kävelivät ja hiihtivät.

    Nykymetsästäjät toki ajelevat autoilla, siellä, missä ennen ei teitä ollut, mutta he käyvät vain silloin tällöin, kun aiemmin oli niitäkin, jotka kulkivat koko talven metsätöissäkin aseen kanssa, tai paulanippu taskussa. Paulapyynti on viimeinkin todella loppunut, vaikka kiellettyä kai se silloinkin oli.

    En nyt lähde tekemään enempää johtopäätöksia, mutta muutama tosiasia vain tuli todettua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 15.4.2013, 14:46

    Pisimmät aikasarjat kanalintujen osalta ulottuvat vuoteen 1956. Tuossa tähän päivään ulottuvassa aikasarjassa metsohuippu on ollut 1960, jolloin niitä on ollut tämänhetkiseen verrattuna 20 kertaisesti, joka on enintään viidesosa vuoden 1952 huipusta, jolloin täkäläiset puoliammattimetsästäjät myivät kauppoihin satoja kanalintuja, harrastelijatkin kymmeniä, yhden syksyn aikana.

    KETUT saivat olla silloin rauhassa. Ja niitä oli paljon. Niiden massiivisen vainon myötä kanalintukannat lähtivät loputtomaan laskuun.

    The red fox is a key predator in the Fennoscandian wildlife community.

    Der Steppenwolf

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3