Timppaa kompaten. Ainahan valittajia on ollut ja tulee olemaan.Olisiko sellaisten aika myydä tiluksensa vaikkapa sijoitusrahastoille, joidenka laskelmat vuodesta toiseen tappiota näyttää. Itsellä viimevuodelta kymppitonni kuussa metsästä tuloa ja menoja 20 tonnia vuodessa, verottajalle jäi tuloa 30 tonnia. Metsävähennystä tein 72 000 €. Olen tyytyväinen, en vuokraa metsiäni Tornatorille, vaan jatkan entiseen malliin .

Minun varallisuuttani vie, jos hävitän metsäni siksi, etten huolehdi sen uudistamisesta.  Me uudistetaan metsiä n 1,3 % pinta-alasta vuosittain, joten en siinä ihan heti ennätä kaikkia tuhlaamaan.  Tätä hommaa on tehty vuodesta 1963.  Vielä kestää vajaa 30 vuotta ennen kuin kaikki metsät on uudistettu.

Näille jatkuvan kasvatuksen kannattajille näyttää olevan vähennyslasku täysin tuntamatonta.  Ei haluta tunnustaa tosiasiaa, että, jos suuremmasta jaksollisen metsän hakkuutulosta vähennetään uudistamiskulut, niin rahaa saattaa jäädä jopa enemmän kuin jatkuvan hakkuutulo.   Ja varmuus metsän uudistumisesta ja kunnon kasvusta.  En ymmärrä mihin sitä korkolaskua tarvitaan.  Siis näin saadaan hyvin tuottava metsä.

Omakohtainen tieto meikäläisen ”puuhamaasta” kertoo, että sen metsät oli n 70 vuodessa onnistuttu  vuoteen 1933 jatkuvalla kasvatuksella ”kasvattamaan” tilanteeseen, että puuta oli 50 m3/ha.  Sen jälkeen ei sitten 30 vuoteen myytykään käytännössä mitään.  Vuonna 1967 puuta oli 85 m3/ha, mistä aika paljon vähäarvoista hieskoivua ja haapaa.  Nyt puuta on n 150 m3/ha.

Nyt myydään noista metsistä puuta luokkaa 5 m3/ha/v ja puusto siitä huolimatta lisääntyy.  Siis 10 vuoden myynti on nyt yhtä paljon kuin 87 vuotta sitten pystyssä ollut metsä.  Revipä siitä Perko.

Siis onhan hyvin toteutettu jaksollinen kasvatus päätehakkuineen tuottava menetelmä, eihän sitä nyt kukaan kiistä, ei kai Perkokaan. Tämä näkyy siinä, että myöhemmissä harvennuksissa ja päätehakkuussa saadaan paljon arvokasta myyntipuuta ja siitä sellaiset tulot, että uudistuskulut tulee hoidettua leikiten.

Mutta ei se sitä poista, että on noissa korkolaskuissakin pointtinsa. Siinä on kyse siitä, että jos sijoittaisit samaksi 60-100v ajaksi uudistamiskulun tai osan siitä johonkin muuhun tuottavaan kohteeseen, niin olisi sekin kasvanut mojovaan arvoon, monesti paljon suurempaan kuin se uudistettu metsä.

Otetaan vaikka tällä laskurilla:

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuotto vuodesta 1960 tähän päivään. Jos saadut osingot on sijoitettu uudestaan takaisin samoihin firmoihin, tuo tuotto on inflaatiokorjattunakin yli 3600%. Eli kaupasta saa leipää ja vaikka Tolopaisen ihmedieseliä nyt 37-kertaisen määrän kuin tuolloin 60 vuotta sitten. Ja jos rahan arvon muutos jätetään huomiotta, tuo tuotto on yli 32500%, mutta se on aivan merkityksetöntä numeroiden kasvua. Tuo 37-kertainen reaaliarvo on kuitenkin ihan tosi juttu.

Ei taida 60-luvun alussa tehty panostus vaikkapa taimikonhoitoon olla tulossa takaisin sen paremmin ostovoimaltaan 37- kuin nimellisesti 326-kertaisena, kun silloista taimikkoa pääsee kohta päätehakkaamaan. Ei, vaikka laskisi mukaan tähänastiset harvennukset.

Mennyt tuotto ei toki ole tae tulevasta, ei osakkeissa eikä metsissä. Kummassakin voi mennä rahat hukkaan. Itse ostan molempia ja hoidan metsiä, vaikka mahdollisesti tuotto siinä ajalle ja rahalle jäisikin pienemmäksi. Onpahan vaihtelua, eikä kaikki panokset samassa korissa.

Kyllä minullakin on selvästi paremmin tuottavia sijoituksia kuin metsätalous.  Oleellista on se, että metsätalous tuottaa tasaista kassavirtaa, jota voi sitten sijoittaa todennäköisesti paremmin tuottaviin mutta riskialttiimpiin kohteisiin.  Kuitenkin niinkin on, että taatusti syntyy metsätaloudessa tappiota, jos ei hoida metsiään kunnolla.  Kattaako sitten nuo muut investoinnit sen tappion on sitten taito ja tuuri kysymys.

Kannattaa muistaa, että lakikin velvoittaa metsien uudistamista.  En ainakaan haluaisi olla selittelemässä miksi hoidossani olevat metsät kasvaisivat huonommin kuin naapurin metsät hoitojen laiminlyöntien takia.

Tietysti kannattaa huomata se, että ilman taimikon harvennusta ei tuloudu juuri mitään ja sen kuusikon lannoituksen voi kustantaa ajoissa tehdyn perkauksen ansiosta saadulla hyvällä harvennustulolla, joka siis jäisi perkaamattomassa metsässä saamatta.  Siis hyvän hoidon vaikutus kertautuu moneen kertaan.

Korkolaskijat tekevät laskelmiaan prosenttien kymmesosien tarkkuudella johonkin 60-70 vuoden päähän vaikka emme edes tiedä mitä ensi vuonna tapahtuu.

Korkojen kanssa laskeminen on tuottoarvioiden tekemistä, kun tarkempaakaan menetelmää ei ole käyttävissä.  Toisen metsäkuvion tuoton käyttö kompensoimaan toisen kuvion tappiota / hidasta tulon muodostusta ei sovi joka paikkaan sekään. Voi olla vaikka iso palsta paljasta maata tai vain taimikkoa. Kassavirtaperiaatteella et voi arvioida  sen ostamisen ja kasvatuksen tuottavuutta .

Taimikonhoitokin vaikuttaa  jo ennen päätehakkuuta tulokseenkin. Keskimäärin 2.harvennuksissa aletaan nykyhinnoilla saamaan sijoituksesta (istutus+th-kulut ym.) jotain takasin jotta ollaan plussanpuolella tai ainakin +-0 -tilanteessa.

Ja hoidettuun metsään pitäisi valtion tai jonkin muun päästökaupasta nettoavan tahon maksaa korvausta, jos hiilinielua pystytään selvästi lisäämään. Valtio kuitenkin on perinyt metsistä veroja pitkän aikaa ( pinta-alaverot aikoinaan, pääomatuloveroja nykyään ja yleensä useammat perintöverot/kiertoaika   + verotulot koko metsäalan toiminnasta pääosin juuri halvan kotimaisen puun ansiosta).   Jos hiilitasetta saadaan korjattua parempaan suuntaan, se on edullisinta valtiollekin metsän kasvua lisäämällä.  Ylijäämäpäästöistähän voidaan joutua sakon maksuun,jos fossiilisten käyttöä ei saada tarpeeksi vähennettyä. Niiden vähennys on kalliimpaa myös valtiolle koska verotulot laskee , jos teollisuus joutuu investoimaan kovin paljon päästöjen minimoimiseen. Verovähennykset nääs lisääntyy…. ja saattaa jokin laitos muuttaa menojen lisäyksen takia ulkomaillekin .

Pelkkää risukkojen kasvatusta ei pidä tietenkään tukea, samasta syystä kun ei kannata pakkasellakaan kusta omiin housuihinsa.