› Keskustelut › Metsänomistus › Aarre-lehden kolumnit

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Aarre-lehden kolumnit

    Lähetetty: 30.10.2015, 16:01

    Luetteko Aarre-lehteä? Lehdellä on harvinaisen onnistunut valikoima sanavalmiita kolumnisteja joiden tuotoksia on ilo lukea. Hämmästyinkin kovasti, kun viimeisimmässä numerossa vakiokolumnisti Risto Isomäki mainostaa Erkki Lähteen poleemista uutuuskirjaa aivan kritiikittömästi. Lähteellä on toki sananvapaus ja oikeus tuoda esiin oma näkökulmansa menneisiin tapahtumiin. Toisaalta, on aika kovalta tuntuva väite sanoa, että metsäntutkijoilta tilattiin tuolloin sopivat tulokset avohakkuumetsätalouden tueksi. Yleensähän tutkimusta ohjataan siten, että vain haluttuihin aiheisiin myönnetään rahoitus, mutta tuloksia ei tietenkään voi tilata, ei edes ns. tilaustutkimuksessa.

    1940-luvulla, kun annettiin harsintajulkilausuma, jonka myötä paljolti siirryttiin avohakkuumetsätalouteen, oli takana varmaan aito huoli metsävarojen riittävyydestä ja geneettisestä rappeutumisesta. Nykyisin kun siemenet ja taimet ovat hyviä, voidaan tilanteen niin vaatiessa, eli jos uudistumista ei tapahdu, uudistaa ns. erirakenteiset metsät ja pienaukot keinollisesti. Tilanteen mukaan siis käytetään sopivaa työkalupakkia.

    Näin jälkiviisaasti on helppo sanoa, että muitakin metsänkasvatussysteemejä kuin avohakkuita olisi pitänyt tutkia. Metsän luontaista häiriödynamiikkaa on paljon tutkittukin, ja näin nykyiset metsänkäsittelyohjeet monine vaihtoehtoineen voidaan rakentaa varmemmalle pohjalle.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 30.10.2015, 19:32

    Jesse katsopa netistä ”findikaattori puuston kasvu ja poistuma”. Ota vasta sitten kantaa.

    e-h 30.10.2015, 19:52

    Kyllä tulloo luvettua,on taenna meelle tulla alusta lähtien Aarre lehti.

    Korpituvan Taneli 30.10.2015, 21:01

    Aarre-lehti on jäänyt muutamaan irtonumeroon, lähinnä siksi että kyllä pitäisi olla sitten enemmän viitseliäisyyttä lukeakkin jos lehtiä enemmän tulisi.

    Jessen pitäisi nyt kyllä tutustua noihin VMI tuloksiin tarkemmin.
    Kun katsotaan yli sodan puumääriä, niin yllättävän lyhyessä ajassa ajettiin ohi sodan edellisistä puumääristä, vaikka pinta-alaa oli menetetty rutkasti ja pääosin kai erittäin hyvää metsänpohjaa vielä olikin menetetty.

    Syy oli tämä harsintajulkilausuma ja siitä seurannut, paljon parjattu, aukottaminen.
    Olihan tätä konstia jo kakskymmentä luvulta alkaen kokeiltu, niin että tiedettiin sen teho. Tällä aukottamisella nostettiin Suomi ylös sodan jälkeen, ja sen hedelmiä nautitaan edelleen.

    Harsintakauden jälkeinen metsien korjailu tuotantokuntoon jatkuu yhä. Esim minulla jäi tämän syksyn savotan jälkeen vielä pari hehtaaria joilla harsinnan turmiollisuus näkyy jonkinlaisena aukkoisuutena ja eri-ikäisyytenä. Sen kun vielä panen nurin ja ja männyn taimille, niin minun sarkani Suomen metsätaloudelle on kuokittuna.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 5.11.2015, 06:04

    Uusimman lehden sivulta 40 alkaen on pienaukkohakkuusta reilun 4han alueelle vanhaan kuusikkoon 1.5ha pienaukkoa. ” 100 puuta meni nurin tuulen mukana keväällä. Valio myrsky kaatoi 12 puuta. Tyhjiä kohtia ei muokata, kyllä luonto hoitaa. Myrskyjä tulee joka vuosi uusia ja nyt on vasta tullut ensimmäinen tuhoaalto. Seuraavaksi aurinko polttaa laitimmaisia puita, joihin sitten kirjanpainajat mieluusti iskevät.

    ”MO katselee tyytyväisenä lopputulosta.”

    Lisäksi en ymmärrä miksi jouduin lukemaan metsästyspornoa sivulla 60 ja katsoa kuvaa, jossa joku barbaari roikottaa kädessään kuollutta pullasorsaa. Seuraavalla sivulla taas riistametsänhoitoteeri taas kiittelee miten on ruokaa ja suojaa jätetty, että hänetkin voi joku sitten tappaa huvikseen. Huvikseen, koska ravinnonsaannin kannalta linnut ovat ihmisille merkityksettömiä.

    Pinsiön vaari 5.11.2015, 19:08

    Luen Aarre lehteä aina kun käyn naapuripitäjän kirjastossa (Pirkkala). Hyvä lehti. Erityisesti pidän Juha Aaltoilan jutuista. Ne on täynnä asiaa!

    Luin lehden ilmestymispäivänä tämän Isomäen pakinan. Hiukan hymyilytti heti seuraavana päivänä kahvirinkin kommentit. En ollut muka tietoinen koko asiasta. Porukkahan on ollut vuosikaudet sitä mieltä että metsien uudistamisesta saa puhua ja uhota mitä vaan mutta kun asia tulee omassa metsässä esiin avohakkuu on ainoa oikea menetelmä. Käytäntö on opettanut. Joku sanoi että naisväki on tänän Isomäen houkutellut kirjoittamaan höpöjä. En tiedä mutta on häneltä viisaitakin kirjoituksia ollut.

    Aukusti 17.11.2015, 21:48

    Aarre- lehti kuuluu tärkeisiin luettaviini. Samoinkuin Metsä- lehti + Makasiini. Unohtamatta eri järjestöjen ja metsäyhtiötten asiakaslehtiä. Metsänomistajille ilmaiseksi jaettavissa Maaseudun Tulevaisuuden metsänumeroissa on myös asialllisia artikkeleita.

    Metsälehti on minulle tärkein ja tutuin jo vaarini tilaamana 1940- luvulta alkaen. Isäni sitä ei tilannut, mutta minä olen tilannut tultuani vierailta ostamani tilan isännäksi kymmeniä vuosia sitten.

    A.Jalkanen 26.11.2015, 16:21

    Uudesta Aarre-lehdestä löytyy Risto Isomäelle kaksikin vastausta. Molemmat herrat, Hannu Hyvönen ja Erkki Lähde, olivat mukana jo Ekometsätalouden liiton Metsäkäräjät-keskustelussa 1998-1999. Lämpimiä terveisiä vaan kaikille silloisille keskustelijoille.

    Suosittelen tässäkin ketjussa vahvasti luettavaksi Timo Kuuluvaisen kirjoitusta Ekometsätalouden liiton sivuilta, koskien luonnonmetsien häiriödynamiikkaan perustuvia metsänkasvatusmalleja.

    Tähän yhteyteen sopii lisäksi hyvin erään toisen Metsäkäräjien keskustelijan kommentti: ”maailma ei ole niin musta-valkoinen kuin yritätte väittää”. Tällä tarkoitan sitä, että kun meillä nyt on vähemmän sääntelyä metsänhoidossa ja melkein kaikki on sallittua, mm. juuri Erkki Lähteen ansiosta, niin käytetään monipuolista työkalupakkia, tilanne ja metsänomistajan tavoitteet huomioiden – ja opitaan kokemuksista!

    A.Jalkanen 2.3.2016, 08:29

    Aarre-lehdessä 2/2016 Juha Aaltoila kirjoittaa metsästyksestä otsikolla ”On se niin pimeää ja on se niin kylmää” ja Risto Isomäki taloudesta otsikolla ”Pitäisikö metsänomistajan diskontata tulot ja menot?”. Isomäen kolumnista saa hyvän nyrkkisäännön diskonttauslaskelmiin: jaa luku 70 käyvällä vuosikorolla niin saat ajan, jossa investoitu pääoma kaksinkertaistuu, esimerkiksi 10 % tuotolla 7 vuodessa ja 2 % korolla 35 vuodessa.

    Aaltoilan kolumnissa kerrotaan että Ruotsissakin on metsänomistajien parissa ja myös heidän etujärjestössään LRF:ssä herätty männynkasvatuksen ja kuusettumisen ongelmiin. Toisin sanoen se uskomuksemme, että Ruotsissa metsänomistajat eivät ole tyytymättömiä sorkkaeläinpolitiikkaan, ei pidäkään paikkaansa. (Lähde: Skogsägaren-lehti.)

    Aaltoila jatkaa: ”Mitä tekevät Suomen metsävaikuttajat? Ummistavat silmänsä ongelmilta”.

    Reima Ranta 2.3.2016, 09:18

    ”Mitä tekevät Suomen metsävaikuttajat? Ummistavat silmänsä ongelmilta”.

    Tuon näkemyksen voi kyllä jakaa. Ehkä kuitenkin vähän eri syistä kuin Aaltoila.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
1 2