Keskustelut Metsänomistus Äärimmilleen venytetyt jokamiehenoikeudet

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 204)
  • Äärimmilleen venytetyt jokamiehenoikeudet

    Tiina Lietze’n käsittelee kolumnissaan, Metsälehdessä17.6.2021, aihetta ansiokkaasti. Itse olen aiemmin kirjoittanu samasta aiheesta/ongelmasta omalla palstallamme. Ensinnäkin, esim. Suomen Latu kannustaa joka yhteydessä hyödyntämään Suomen erinomaisia jokamiehenoikeuksia, mutta ei missään vaiheessa (tai ainakin hyvin huomaamattomasti) tuo esille jokamiehen velvollisuuksia tai maanomistajan perustuslaillisen omaisuudensuojan/yksityisyydensuojan aiheuttamia rajoitteita. Puhumattakaan koirakurista tai liikkumisesta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa. Niin, mikä on maastoa ja mikä on tie. Lakimies sanoi, että se on tie, jonka yhteydessä on ojat, ojaton ajoura on maastoa! Nooh… sitten nuo Tiinan viittaukset Ympäristöhaallinnon sivujen ohjeisiin ovatkin jo melkoista jokamihenoikeuksien venyttämistä ja maanomistajan oikuksien polkemista. Kuka kansanedustaja uskaltaa nostaa maanomistajien oikeudet näiden venytettyjen jokamiehenoikeuksien ”edelle” ? Paluu 1960-luvulle tässä asiassa saattaisi olla kohdallaan… tai ehkä jotenkin muuten, mutta ei näin.

  • KeMeRat

    Suhteellisuuden tajusta eliitille viisi tähteä ja omaisuuden suojan jos vielä sais jostain. Mitähän sitä itse tekisi jos aukealle ilmestyisi yhdeksän (9) ämpäriä.

    mehtäukko

    Lehtijutussa mainitaan 70-100 likasankoa.

    Kannattaa lukaista vähän jo aiheen kirjoitettuja taustoja, eikä suoraan kuseksimaan vastatuuleen. Taas kastui kemeratin lahkeet…

    Gla

    Tähän kannattaa pysähtyä, kun alkaa muodostaa mielipidettä toisten asioista ilman tietoa siitä, mistä on kyse: ”hakkuuaukot ovat nostaneet meissä sekä surun että luovuuden tuntoja. Emme tienneet kirjanpainajista”

     

    mehtäukko

    Kyllä noin. Kun esim. elämänsä valtion viinalla juotettu ja vuosikausia oikeuslaitosta työllistänyt rattijuoppo ajaa hengettömäksi tai raajarikoksi nuoren sivullisen ihmisen, herättääkö se kenessäkään ”surun ja luovuuden tuntoja”? Ja jos, niin pienen hetkenkö?

    Suhteellisuudentajusta on nykymaailmassa huutava pula.

    Reima Muristo

    <p><p>Kepuille on näköjään järjestetty koulutusta, ei tarvitse ämpäri päässä kulkea. https://yle.fi/a/74-20040139 .</p><p> </p><p> </p>

    Husq165R

    Multialainen taiteilija kertoo, että alunperinkin oli tarkoitus viedä ämpärit pois. Mo puolestaan haikailee matkailunähtävyyttä. Tässä on kehkeytymässä mielenkiintoinen ristiriita. Saakohan niitä sittenkään raivata.

    Ämäpärien määrä täsmentyy jo raastuvanoikeuden käsittelyssä. Hoviinkin tuo luultavasti menee. MTK:n kannanottoa odotellessa.

    Gla

    Taiteella tekijä haluaa kertoa ajatuksiaan ja yrittää saada katsojat pohtimaan hänen viestiään. Katsojat tekevätkin parhaansa. Tulee mieleen eräs analyysi Juice Leskisen sanoituksista. Kun Juicelta kysyttiin mielipidettä analyysistä, totesi sanoitusten tekijä, ettei hän tuollaisia asioita ollut miettinyt.

    Eikö taide ole täydellisesti epäonnistunut, jos se rakentuu väärille perustuksille? Suru avohakkuista pitäisi nyt kohdistaa taiteilijoille todennäköisesti ylivoimaisen vaikeaan ja monisyiseen aiheeseen. Kun itse olen hakannut lahon kuusikon kl 03 vaiheessa, metsätalouden suhteen maallikko taiteilija-ohikulkija tuskin voi syytä hakkuulle tunnistaa. Jos tunnistaa, mikä mahtaisi olla surun ja luovuuden tuottama reaktio tästä? Kuinka syvälle 4Q-analyysissä päästäisiin, jotta taiteella voitaisiin käsitellä juurisyyhyn liittyviä aiheita.

    Näitä pohtiessa voi vain hämmästellä sitä intoa, millä kevytnimimerkit haluavat olla osa tätä harhailua ja sitä täällä noin näyttävästi korostaa.

    Husq165R

    Minä ainakin suhtaudun asiaan painavana ennakkotapauksena. Taiteilija skippasi taustojen tarkistamisen kirjanpainajan osalta. Taidekritiikin näkökulman jätän muille, taiteen hyvyys-huonous onkin kovin subjektiivinen asia.

    Kun tuosta tulee matkailunähtävyys niin taloudellisen tuloksen jakaminen voi riitautua.

    Onko ämpärit edelleen taiteilijaporukan omaisuutta vai siirtyikö omistajuus mo:lle? Taiteilijalla lienee oikeus omaan teokseensa, mutta se on tehty luvatta toisen maalle. Onko kyseessä edes taideteos vai roskaaminen? Hovioikeus joutuu ottamaan näihin kantaa.

    Koska tuosta on kuvia, niin teos jää elemään vaikka Multian taiteilijat veisivät ämpärit pois. Kuka korjaa rojaltit, kun itse matkailunähtävyyttä ei enää ole mutta kuvien oikeudet on taiteilijoilla? Jääkö mo taas kerran nuolemaan näppejään ämpäreiden pois viemisen jälkeen, vaikka teoksessa hyväksikäytettiin luvatta hänen pökkelöitään? Mihin suuruusluokkaan asettuu mo:n korvausvaatimus?

    Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia.

    mehtäukko

    ”…alunperinkin oli tarkoitus viedä ämpärit pois…” -selityksiä voidaan heittää loputtomasti, kun kusi housuissa ei lämmitä. Kyllähän tuossa(kin) on oman käden oikeus oikeudettomasti vallalla, ei äärimmilleen venytettykään. Tuntuvat sakot hillitsisi luulotautien puhkeamisia.

    Petkeles

    Toenperrään! Sakkoja kaikille.

    Glallukalle mietittäväksi paljonko lopputulokseen vaikuttaa oliko vasaralla tapetulla kissalla kihti vai ei. Ensimmäisessä tapauksessa pitäisi (ilmeisesti?) olla tyytyväinen pragmaatikko ja toisessa vähän vain kauhistunut.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 204)