› Keskustelut › Metsänhoito › A. Jalkanen Kysyn

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • A. Jalkanen Kysyn

    Lähetetty: 12.1.2023, 15:43

    Merkitty: 

    Tuonhan tiesi kysymättäkin mutta kun asiantuntija käskee kysymään niin kysyinhän minä ja vastauksen tiesin kysymättäkin, ja sain vastauksen, ihmettelen miten yks oikoista on tietämys useilala keskustelijoilla.

     

    Ainoastaan saostusaltaisiin saostuu eroosion irottamaa maata, ei mitään ns haitallisista aineista näistä ravinneaineista liuenneista että tehoton on

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 14.1.2023, 08:17

    Kioton pöytäkirja kannattaa jo unohtaa: Pariisin sopimus tuli tilalle.

    Teppo Hujalan pääkirjoitus kannattaa kyllä lukea. Monitieteistä on! Metsätieteen Aikakauskirjassa viime vuosi erittäin mielenkiintoinen: asiaa muun muassa muuttuvista metsätuhoriskeistä, häiriödynamiikasta, kestävyyden mittaamisesta ja äkkikuolemaa aiheuttavista munasienistä.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/volume/2022

    Tomperi 14.1.2023, 10:09

    ”Kivennäismailla hiilitaseen  perustuu mallinnukseen (Ilmatieteenlaitoksen Yasso-malli), jossa laskentamallin tarkastelun kohteena ovat maaperän orgaanisen hiilen määrä ja sen muutokset, karikkeen hajoaminen ja maaperähengitys. Turvemailla sovelletaan pinta-alaperusteisia päästökertoimia.

     

    Niin näyttää muuttuneen. Tuskinpa riemukiljahduksia kuuluu jahka  aletahan tarkemmin tutkimaan ja mallintamaan hiilen todellista liikettä, kiertoa ….

    Scientist 14.1.2023, 11:08

    Niin virhearvioinnit loistavat usein poissaolollaan,  vaikka virhemarginaalit ovat valtavia. Ilmoitetaan vain joku keskiluku (keskiarvo tai mediaani). Tästä on moitittu ympäristötutkimusta jo pitkään. Mallinukset perustuvat oletuksiin, jotka jo sinällään voivat olla virheellisiä.

    A.Jalkanen 14.1.2023, 11:17

    Kyllä, hyvä näkökohta Scientist – tämä pitää kertoa Petteri Orpollekin!

    Ihmettelin tätä maaperän aiheuttamaa laajaa virhemarginaalia maankäyttösektorilla jo khk-inventaariossa töissä ollessani. Ehdottomasti ei pidä säätää eikä hyväksyä mitään sakkomaksuja puuttuvista hiilinieluista noin epävarman tiedon pohjalta.

    Turvemailla ollaan ihan nyt viimeisessä inventaariossa siirrytty metsäojitetuilla soilla dynaamiseen mallitukseen, jossa kasvukauden olot (lämpötila ja kosteus?) vaikuttavat sen vuoden hajoamiseen. Varmaan sama tulossa viljeltäville pelloille jossain vaiheessa. Nämä aiheuttavat lisää heiluntaa vuosien välille kokonaistaseissa.

    A.Jalkanen 14.1.2023, 11:31

    Näin kirjoitin Hesariin, mutta jäi tarkistamatta se maankäyttösektorin kokonaistaseen virhemarginaali. Menikö suunnilleen maaliin tämä sanamuoto?

    ”

    Hieman tahattomasti Petteri Orpon ihmettelyjen ansiosta takia tuli nyt Metsälehden keskustelussa eräs erittäin tärkeä näkökohta, joka on täysin unohtunut keskustelusta: maankäyttösektorin hiilitaselaskelman epävarmuusmarginaali on valtavan suuri, useita prosentteja suuntaansa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että maaperän hiilen määrä ja sen päästöt tunnetaan vielä aika heikosti sekä maataloudessa että metsätaloudessa ja vielä erityisesti turvemailla.

    Turvemailla ollaan ihan nyt viimeisessä inventaariossa siirrytty metsäojitetuilla soilla dynaamiseen mallitukseen, jossa kasvukauden olot (lämpötila ja kosteus?) vaikuttavat sen vuoden hajoamiseen. Varmaan sama on tulossa viljeltäville pelloille jossain vaiheessa. Nämä aiheuttavat lisää heiluntaa vuosien välille kokonaistaseissa.

    Ihmettelin tätä maaperän aiheuttamaa laajaa virhemarginaalia maankäyttösektorilla jo khk-inventaariossa töissä ollessani. Ehdottomasti ei pidä säätää eikä hyväksyä mitään sakkomaksuja puuttuvista hiilinieluista näin epävarman tiedon pohjalta.

    Toistan vielä uudelleen senkin, että ehdottomasti seuraavat hiilinielujen neuvottelut EU:n suuntaan pitää käydä viisaammalta pohjalta myös nämä suuret epävarmuudet huomioiden. Ei saa päästää pääneuvottelijaa enää valvomatta ja evästämättä asialle; tulokset Durbanista ja EU-parlamentista ovat sen verran pelottavat.

    Terveisiä Petteri Orpolle: kiitos että ihmettelit. Kaikkein viisain on se joka uskaltaa kysyä ne tyhmiltäkin tuntuvat kysymykset.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009325471.html

    A.Jalkanen 14.1.2023, 11:48

    Table 1, s. 537. 4A1 Forest land remaining forest land. Removals -25 247.7 Gg CO2-eq.

    Tätä lukua voisi vähän pyöristää vaikka onkin gigagrammoja: sehän tarkoittaa että nielu on 25 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

    Uncertainty in emissions 2019: -30 … +35 %.

    Ei tällaisia melkein kehtaa edes julkisesti esittää.

    Share of total uc in emissions 2019: 9.228 %.

    Mikähän tämä on?

    https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf

    reservuaari-indeksi 14.1.2023, 11:54

    Oliko joku pointti, kuitenkin melkein 600 sivua. Tiivistämisen taito on tärkeä. Nimimerkki Kurki osaa ehkä paremmin nuo suuruusluokat.

    Niko
    dosentti

    A.Jalkanen 14.1.2023, 12:04

    Pointti on siinä edellä, viestissä Petteri Orpolle. Tosin virhe pujahti mukaan: maaaperämalli huomioi vain lämpötilan vaikutuksen karikkeen ja turpeen hajoamiseen eli kosteus ei ole mukana. Se voisi olla tulosta tarkentava mikäli voitaisiin huomioida pohjaveden pinta soilla, mutta siitä ei taida olla tarpeeksi tietoa alueellisesti, että voitaisiin kytkeä pohjaveden pinta ojitetuissa suometsissä sateisiin.

    A.Jalkanen 14.1.2023, 15:19

    Tähän aiheeseen vielä parannusehdotus. Kun maaperän hiilet on niin vaikeita arvioitavia, niin voitaisiinko hiilinielujen lupaukset EU:lle perustaa jatkossa pelkästään runkopuun kasvuun ja poistumaan?

    Puuki 14.1.2023, 15:32

    Miten jos/kun maaperässä on n. 60 % metsän kok.hiilestä ?   Jollain varovaisella kertoimella suhteessa runkopuuhun ehkä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3