Eikös sitä kasaa seisoteta 2vuotta ennen kuin haketetaan ihan tarkoituksella? Pyrkimyksenä kuivattaa ennen haketusta. Jos märkänä haketettu kasa seisookin kauemmin kuin suunniteltu niin se voi alkaa itsekseen kytemään ja palamaan.
Jees: ”Nuo kaksi ylintä aivan normaalia konetehtävää palstaa. Ei parhaita mutta tehtäviä kyllä.”
Sikäli hyviä esimerkkejä suorittavan kuvissa, että pahasti alakynteen jääneistä valopuista ei koskaan tule ainespuuta, eikä harvennuksessa kuutioita. Mitään syytä olla raivaamatta noita pois ennen hakkuuta ei ole. Ennakkoraivauksena jopa ainakin teoriassa tuovat maahan tavaraa, jonka päällä koneet painuu vähemmän. Käytännössä merkitys voi olla olematon, mutta pois ne pitää silti ottaa. Helpottaa myös metsänomistajan työtä, kun koittaa arvioida kasvatuskelpoisen ja harvennuksissa poistettavan puuston määrää. Samoin tietysti helpottaa myös konekuskin työtä, joten vaikea ymmärtää etua, jonka noiden säästämisellä voi saada.
Raivaussahan puikoissa pitää ajatella tiheyden lisäksi, mikä puu tuottaa hakkuukoneelle soveltuvaa ainespuuta edes ensiharvennukseen. Jos vaikka ollaan 5 metrisessä taimikossa taimikonhoidossa, ei kannata jättää kaksihaaraista koivua, mieluummin vaikka runkoluku siltä kohtaa alle tavoitteen. Mitä olen harvennuksia jäljestä päin katsellut, noita haarakoivuja jää pystyyn, eli vahinko mikä taimikonhoidossa on tehty pienentää tukkisaantoa.
Paljonko se huippulaatu, eli 10 metriä kuitua joka puusta ja puuväli yli 2 metriä, tuottaa puukaupassa mottitaksana. Onko ero sekametsään, missä monenlaista tikkua liian pieni. 16 euroa oli tuollainen erinomainen harvennus yli 500 metrin ajomatkalla alle 150 kilometrin päässä jalostuspaikasta (keskitilavuus 100 litraa ja poistuma 80m3/ha). Huippuleimikko ei saa sille kuuluvaa hintaa, kun hintatilastoa pitää suojata ja rääseiköstä saa sitten kuin lahjana muutaman euron ylimääräistä.
Varmaan on totta sekin, että hyvälaatuisten eh-leimikkojen omistajat joutuu usein maksamaan kompensaatiota huonojen pienen puun leimikkojen myyjille ja korjuukustannuksiin yhtiöille .
Sama koskee tukkipuukauppaa, kun laadultaan hyvistä (mäntytukki)leimikoista ei juuri makseta laadun perusteella yhtään parempaa yksikköhintaa kuin huonolaatuisesta.
Toisaalta jos aletaan vaatia min. rk-lpm:ksi esim. 10 cm ja pituus min. 5 m ainespuuta, lisäkustannuksiin saisi osallistua myös suurimman hyödynsaajan puoli eli selluteollisuuden edustajat. Metsien raivaamattomuuteen on osasyynä heikennetty puun hinta ja samaan aikaan kohonneet työ ym. -kustannukset .
Eipä noissa suorittavan kuvissa, varsinkaan viimeisessä ole sillä osaa eikä arpaa, onko kuidun alamitta 8cm vai 6cm. Tuossahan on risukkoa alle senkin vaikka miten, yksinkertaisesti kyseessä ennakkoraivaamaton ja muutenkin huonosti hoidettu palsta.
Raivurilla tikut maahan, vähän väljemmäksi turhan tiukassa olevia muutenkin, ja muutaman vuoden päästä harvennus jäljellä oleville. Luulisi tulevan myrskytuhojakin nykysäillä, jos tuollaisen on vetänyt motolla suoraan kasvatustiheyteen.
Tuossa ylempänä pihkatappi ja Puuki kertovat samaa, mitä jees-h-valta ei tuntunut tajuavan.
Keskihinnalla puuta ostavalle firmalle metsänomistajat ovat tasa-arvoisessa asemassa, kaikki saa hintatilaston mukaisen saman hinnan puulle. Mutta metsänomistajille tämä tasa-arvo ei toteudu, teknisesti huonon leimikon omistaja palkitaan samalla puunhinnalla kuin namuleimikon omistaja.
Mutta hyvän leimikon omistajien ei olekaan mikään pakko myydä tuollaiselle keskihintakartellille.
Sikari: ”Onko se metsänomistajan vika, jos puu ei mene kouran läpi? Eikö se ole enemmän kouran vika?”
Sikari on asian ytimessä. Energiapuun korjuukalusto on kehittynyt, eikä tavallisella motokouralla ja -motomiehen asenteella ole mitään järkeä mennäkään suorittavan kuvissa näkyviin kohteisiin. Niitä varten on olemassa oma, hyvin toimiva kausto ja tekijät. Ei kukaan täällä puolustele metsien hoitamatta jättämistä, – kaikkein vähiten minä, mutta kun niitä kohteita vaan on, niin eikö silloin ole järkevää myös korjata ne? On aivan toiveajattelua, että kaikki nykyiset metsänomistajat raivaisivat tai raivauttaisivat metsänsä. Meilläpäin energiapuun kysyntä on ollut jo pitkään niin hyvää, ettei täysin hoitamattomia rääseiköitä kovin paljoa enää vastaan tule. Sitä taustaa vasten toimivat energiapuumarkkinat ovat olleet parasta, mitä metsäpuolella on pitkään aikaan tapahtunut, sillä pelkästä kuluerästä on tullut metsänomistajille tuloerä, ja lisännyt myös urakoitsijoiden työmahdollisuuksia huomattavasti. Energiapuuharvennuksen jälkeen tarjotut 2-harvennukset ovat täällä olleet yhtiöiden piirissä hyvin kysyttyjä, nytkin niitä tuli useita tarjouksia.
Suorittavan kolmesta viimeisestä kuvasta vain ensimmäinen näyttää siltä, että kertymä kaikki puut yhteenlaskettuna on kohtuullinen. Kaksi muuta on sellaisia, että kelvollista määrää kuutioita ei tule, joten minusta raivaussaha ja puuston kasvatus olisi noissa oikea tapa toimia. Energiapuuta voi ja kannattaa korjata, mutta järeys on siinäkin olennainen asia. Kuvista varsinkin viimeisen lasken hoitamattomaksi rääseiköksi ja keskimmäisestä ranteenvahvuiset rungot poistamalla alkaisi kokonaisuus hahmottua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.