On varmasti laadullisesti ja järeytensä puolesta vaihtelevia leimikoita korjattavaksi vielä pitkäksi aikaa. Täälläpäin on tullut tavaksi yhdistellä kuvioita isommiksi käsittelykuvioiksi. Tämä käytäntö tuo helposti mukaan niitä n. 40-50 litran nuoria harvennuksia, jotka on lisänä siinä senkertaisessa harvennuskokonaisuudessa.
Jos tilalta kerätään vuosittain pelkästään vain ne hajallaan olevat kuviot jotka olisi käsittelyn tarpeessa, siitä tulisi vaikea työmaa, eikä se ole järkevää. Oston aikaan harvennusleimikkoon on hyödyllistä sisällyttää myös nuoria harvennuksia, koska hintatasoon se ei yleensä vaikuta.
Kyllä ostajat pitää vakituisesta- ja sopimusasiakkaastaan kiinni ja toivoo suurempia yhtenäisiä käsittelylohkoja, vaikka leimikko sisältäisi niitä nippa, nappa harvennuskelpoisia kuvioita, ennakkoraivauksen puutteesta ollaan paremminkin tiukkoja.
Onnittelut siitä Visakallolle! Yritystä ainkin on! Kaikilla ei valitettavasti tilanne ole yhtä hyvä . Kaikkien etu olisi kuitenkin saada metsä kasvamaan hyvin ja luonnollisesti mahdollisimmanvähällä vaivalla. Tuloksiin pääsemiseksi oikeaa töiden ajoitusta ei voi korostaa liikaa. Vähäväkisempikin pärjää , kun tekee hoitotoimet ajoissa. Pari vuotta myöhässä on tilanne jo toinen ja urakka iso. Tämän opin kantapään kautta jo omissa metsissäni aikana , jolloin metsä ei ollut maatilan töiden priorisointiasteikolla ykkösenä. Eniten oppia on antanut työskentely eri menetelmillä ja strategioilla hoidetuissa yksityisten ja yhtiöiden metsissä.35 vuoteen mahtuu monenlaista.
Husselta aivan omaa päättelyä joka perustuu mihin sitten sattuukin perustumaan. Pystykaupat suorastaan haluttiin ja hinta aivan muuta kuin höpäjät. Varmasti yli puolet sadosta tulee olemaan noita 25-40 litran koivuja mutta toki löytyy paljon raudustakin jossa lihavuus jo yli 100 litran. Mutta kun kokonaismassamäärä on puolentuhatta mottia alkaa kummasti maittaa selluyhtiölle. Metsä-masa ehdottoman oikeassa. Juuri tuota kokonaispakettia kannattaa kasvattaa.
Muutaman palstan suunsoittajan olisi hyvä tulla tänne tutustumaan männynkasvatukseen hirvialueilla. Hiljaista on tähän asti tullut, jotka ovat nähneet olosuhteet ihan paikanpäällä.
suorittava porras:”Pohdintaan voisi ottaa ajatuksen pienimmän kauppakelpoisen puun minimimitoiksi . Läpimitta rinnan korkeudelta olisi vähintään 10 cm ja ainespuuosan pituus vähintään 5 metriä.” Eikö nosteta tuota läpimittaa vielä reilusti. Kaadetaan raivauksessa kaikki , joista ei saa tukkia. Luulisi myös suorittavan ymmärtävän, jos kuviosta hakattaisiin myös alle 8 sentin kuidut, se ei tarkoita, että kaikki puut ovat alle 8 senttisiä. Valtaosa on yleensä niin järeää, että hakkuu on täysin kannattavaa. Myös väite, että riukuuntuneet ovat mutkaisia, on täyttä huu haata. Riukupuut ne vasta suoria onkin.
Suorittavalle, sattuu sitä viisaammillekkin. Oon varmaan joskus kirjotellu, mutta pistetään nyt uusiksi. Naapurikylässä on aivan tien reunassa tornatorin ,enson aikoinaan ostama metsätila. Kävivät oman firman täpinäreiskat hakkaamaan rehevän maan (ainakin mt) männikön 2 harvennusta, raivaamatta. Ilmeisesti tornan metsäinsinööri oli päättänyt ettei firman vähiä rahoja tuhlata raivaukseen. Männikön alla 5-7m hieskoivu-pihlaja ryteikkö. Aika heinäkuun loppu, puu lehdessä Seurasin mielenkiinnolla kun oli tien vieressä, päivän reiska oli koittanut turata niitä mäntyjä sieltä puskien keskeltä, mutta seuraavana päivänä tuli metsuri raivaamaan edeltä. Ekan päivän jälki oli kamalan näköistä ,mitä vähän sai aikaan. Puun juuruksia oli kouralla raivaillut, muuten puomilla ja yliajaen yrittänyt kaataa , mutta hetken päästä kuitenkin nousseet 45 asteen kulmaan. Oli kyllä hurjannäköinen savotta.
Viimeinen energiapuusavotta vuodelta 2013. Hakkuu keskeytettiin tässä vaiheessa ja jatkettiin ennakkoraivauksen jälkeen. Energiapuuta ei ole näkynyt tämän jälkeen työohjelmissa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.